Mielipidekirjoitus julkaistu Etelä-Suomen sanomissa 20.2.2015

Biotaloudella voidaan kohentaa maamme taloutta, lisätä työpaikkoja ja vahvistaa energiaomavaraisuuttamme. Sillä on myös keskeinen osa 30mrd€ vientivajeen paikkaamisessa. Jokainen puolue kailottaakin biotalouden puolesta, mutta konkreettisia toimenpiteitä, joilla biotalous oikeasti saataisiin nousuun kuulee liian harvoin.

Suomen biotalousstrategian neljä painopistettä korostavat biotalouden kasvun vauhdittamista, uuden liiketoiminnan rahoittamista, biotalousosaamisen kehittämistä ja biomassojen saatavuuden turvaamista ja kestävää käyttämistä. Mikään näistä ei toteudu, ellei osaaminen ole kohdillaan ja päätöksiä tehdä tietoon pohjautuen. SOTE-soppa, perhepaketti tai kansalaisille paljon vaikeuksia aiheuttanut jätevesiasetus ovat esimerkkejä huonosta päätösten valmistelusta ja osaamattomuudesta. Biotaloutta on kehitettävä taitavasti.

Biotalousosaamisen parantamisessa pätevät samat ohjeet kuin muidenkin alojen kehittämisessä. Alan oppilaitosten opetuksen laatua ja sisältöä on kehitettävä ruohonjuuritasolta asti. Opetuksen on vastattava aikaisempaa paremmin nykyaikaisen ja tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, ammattioppilaitosten ja yritysten välille on rakennettava uudenlaista ja parempaa yhteistyötä. Tutkijoiden osaamista on hyödynnettävä tehokkaammin ja tavoitteellisemmin uusien innovaatioiden ja tuotteiden kehittämiseen. Ovien ja aivojen on oltava entistä avoimempia poikkitieteelliselle yhteistyölle ja ideoille. Yhteistyön oppilaitosten kanssa on oltava yrityksille sujuvaa ja kannattavaa. PK-yritysten innovointitapoja ja –taitoja on parannettava. Tuotekehityksen ja innovointitoiminnan esteitä on poistettava ja hankerahoitusten mahdollisuuksia parannettava. Ei voi olla niin, että pienten yritysten into ja osaaminen jätetään hyödyntämättä byrokratian vuoksi tai sen vuoksi, ettei aineettomien innovaatioiden kehittämistä voida tukea niin kuin esim laitteiden kehittämistä.

Suomi on jo osin edelläkävijä biotalouden tuottajana ja käyttäjänä. Se voi olla edelläkävijä myös kehittäjänä, tuotteistajana ja markkinoijana. Ei kannata tyytyä vain vähittäiseen etenemiseen tai vain pieneen etumatkaan. Korkeampien tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista, kun me keskitymme vahvistamaan osaamistamme, varmistamme biomassojen riittävän saatavuuden lisäämällä metsien hakkuumääriä 20-30% , pistämme infran kuntoon, jotta raaka-aineet ja tuotteet saadaan joustavammin liikkeelle  ja poistamme yritysten työllistämisen ja kehittämisen esteitä.

Lulu Ranne,

diplomi-insinööri,

eduskuntavaaliehdokas (PS)