Helsingin käräjäoikeuden 23.6.2015 antamat ehdolliset vankeusrangaistukset ns.Tapanilan joukkoraiskauksesta puhuttavat kansaa. Rangaistuksia pidetään yleisesti liian lievinä.

Rikosoikeuden professori Terttu Utriainen pitää myös tuomioistuinten tapaa perustella päätöksiä uhria loukkaavana (IL 23.6.2015). Tämä ei koske hänen mukaansa ainoastaan seksuaalirikoksia, vaan myös pahoinpitelyitä ja henkirikoksia. Utriainen katsoi Ylen iltauutisten (23.6.2015) haastattelussa, että tuomioistuin perusteli päätöstään siten, ettei raiskaus ole ollut uhrille erityisen nöyryyttävää ja muun muassa siksi sitä ei tekona katsottu törkeäksi tekomuodoksi. Jos kysymyksessä oleva raiskaus ei ole nöyryyttävää, niin mikä sitten on?

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että rangaistusten tulee vastata yleistä oikeustajua. Rikoksen uhrin asemaa halutaan hallitusohjelmassa parantaa. Viime vuosina onkin mielestäni keskitytty liikaa vain rikoksesta syytetyn aseman parantamiseen.

Edelleen hallitusohjelmassa on tuotu esille, että rangaistusten tulee vastata teon moitittavuutta. Erityisesti väkivaltarikosten sekä lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten rangaistustasoa tulee hallitusohjelman mukaan tarkistaa. Selkeimmin tähän päästään, kun rangaistusasteikon alaraja nostetaan näissä rikoksissa. Lisäksi ehdollista vankeusrangaistusta halutaan tehostaa esimerkiksi lyhyellä ehdottomalla vankeusrangaistuksella.

Tapanilan joukkoraiskauksen rangaistukset puhuttavat ihmisiä ja kovempia rangaistuksia olisi haluttu. Pelkkä ehdollinen vankeus ei monen mielestä tunnu rangaistukselta lainkaan. Tästä olen samaa mieltä. Liian usein ehdollisen vankeusrangaistuksen saanut henkilö näyttää käräjäsalissa voitonmerkkiä, kun tuli vaan sitä ehdollista.

Samassa yhteydessä voisimme tarkistaa ehdollisen rangaistuksen käyttömahdollisuuden kiristämistä. Rikoslain 6 luvun 9 §:n mukaan määräaikainen, enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi (ehdollinen vankeus), jollei rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta ei kuitenkaan saa tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen, elleivät painavat syyt sitä vaadi.

Näin ollen esitän hyväksi vaihtoehdoksi, että ehdollista vankeutta ei saisi tuomita lähtökohtaisesti kuin enintään vuoden pituisesta määräaikaisesta vankeusrangaistuksesta. Silloin moni nykyisin ehdollisena vankeutena tuomittu rangaistus tuomittaisiin ehdottomana. Tällaisia rikoksia ovat tyypillisesti törkeät pahoinpitelyt ja juuri Tapanilan raiskauksen tapaiset seksuaalirikokset. Tämä on sekä arvovalinta että taloudellinen kysymys. Haluammeko osoittaa toisen ruumiillisen koskemattomuuden loukkaamisen olevan tekona erittäin moitittava ja olemmeko valmiita maksamaan kohonneista vankeinhoitokuluista. Minä olen siihen valmis, sillä tämän hetkinen oikeustila ei selvästikään vastaa kansan oikeustajua.

Toivon, että uusi eduskunta saa pikaisesti käsiteltäväksi hallitusohjelmaan kirjatut rikoslain uudistukset, sillä kansan oikeustaju suorastaan huutaa niitä.

Linkki: Iltalehti 23.6.2015 rikosoikeuden professori Utriaisen haastattelu