Mitä Trump tavoittelee ja mitä meidän tulisi tästä ajatella?

Euroopan johtajien politiikan keskiössä on ollut tuki Ukrainalle ja Venäjän pysäyttämisen tärkeyttä on perusteltu sillä, että tälle ehkäistään myöhemmät hyökkäykset muihin Euroopan maihin.

Trump on ääneen sanonut rauhanneuvotteluittensa tavoitteeksi sen, että haluaa lopettaa tappamisen.

Voisiko taustalla olla muita, ääneen lausumattomia tavoitteita? Vai kertoiko Trump sen jo ääneenkin Zelenskyin vierailun yhteydessä, kun kolmas maailmansota mainittiin.

Kuinka todennäköistä on, että kolmas maailmansota käytäisiin nimenomaan vanhan Euroopan mantereen maa-alueista? Eurooppahan on itse antautumassa maahanmuuton edessä, ellei jo antautunut. Onko se maa-alue, joka kiinnostaa, kun maailman herruudesta taistellaan?

Suomessa Brics on jäänyt vähemmälle huomiolle. Alun perin Brasiliasta, Venäjästä, Intiasta ja Kiinasta muodostunut ja sittemmin laajentunut yhteenliittymä on taho, joka oikeasti pystyisi uhkaamaan Yhdysvaltoja, ei pelkästään dollarin sivuuttamisen kautta, vaan muutoinkin. Vanha Eurooppa ei ole kiinnostava, mutta napa-alueet ja niiden raaka-aineet sekä kauppareittien herruus on. Niistä voitaisiinkin jo taistella tulevaisuudessa.

Olisiko Trumpin toiminta nähtävissä siten, että hän haluaa estää Bricsin tiivistymisen, ja ehkäistä siten tulevaisuuden sodan? Valtaan noustuaan Trump on korostanut hyviä suhteitaan Kiinan presidentti Xihin, ja Valkoisen talon ensimmäisten vieraiden joukossa Trumpin kaudella nähtiin Intian pääministeri Modi.

Tähän kokonaisuuteen sopii hyvin se, että Yhdysvallat normalisoi välinsä Venäjään. Trump ei halua liittymää, jolla olisi valmiudet uhata Yhdysvaltoja.

Euroopan pitäisi siis nostaa katseensa ylemmäs ja lopettaa harhaluulo omasta suuresta kiinnostavuudestaan. Eurooppa ei ole varteenotettava peluri, kun maailman herruudesta taistellaan. Kuka Euroopalle liittolaiseksi, sillä yksin se jää isompien jalkoihin. Selvää lienee, että Eurooppa ei valitse liittolaisekseen Bricsiä, jossa Venäjä on mukana. Kenet sitten? Kiinakin on mukana Bricsissä ja perinteisesti Kiina on nähty pikemminkin uhkana suuruutensa vuoksi.

Varteenotettavaksi liittolaiseksi ei jää muita kuin Yhdysvallat. On eurooppalaistenkin etu, jos Yhdysvallat pistää kampoihin Bricsille, ja tästä pitäisi ymmärtää antaa Yhdysvalloille tunnustus.

Yhdysvallat on vastikään varapresidentti Vancen suulla todennut, että Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden pitäisi olla samalla puolella, ei vähiten historiallisen yhteisen kulttuuriperintömme takia. Yksin Euroopan maat eivät pärjää. Toisaalta emme voi jättäytyä pelkästään Yhdysvaltain tekohengittämäksi ja heidän köyhäinapunsa varaan, koska Trump ei halua eurooppalaisista taloudellista kuormaa veronmaksajilleen. On oikeutettu vaatimus Yhdysvalloilta, että liittolaiset Euroopassa seisovat taloudellisesti omilla jaloillaan.

Taloudellisesti pärjäämme parhaiten, kun palaamme voimakkaiden kansallisvaltioiden aikaan, jotka tekevät löyhää yhteistyötä. Yhteisvelkaa puskeva Byrokratialiitto ei tuo turvaa yhdellekään Euroopan maalle, ja kaikkein vähiten Suomelle.