Varhaiskasvatuslaki varmistaa päivähoitopaikan jokaiselle lapselle noin 9 kuukauden ikäisestä lukien. Lapsi on oikeutettu 4 tunnin päivähoitoon, jos hänen vanhemmistaan ainakin toinen on kotona, muut lapset ovat oikeutettuja kokopäiväpaikkaan. Helsinki tarjoaa täyspäiväisen hoidon edelleen kaikille.

Päivähoitojärjestelmä on Helsingissä työssäkäyvän näkökulmasta kriisissä. Työssäkäyvän lapsi ei saa päivähoitopaikkaa läheskään aina kodin tai vanhemman työpaikan läheisyydestä, jolloin joka päivä aikaa kuluu sekä ennen työpäivää että työpäivän jälkeen matkustamiseen. Lapsen kannalta tämä tarkoittaa sitä, että lapsen työpäivä venyy helposti kymmentuntiseksi.

Päivähoidon osalta olisi syytä palata juurille ainakin siltä osin kuin kyse on pienten, alle 3-vuotiaiden lasten hoidosta. Päivähoitojärjestelmä on tarpeellinen pienelle lapselle siksi, että lapsella olisi turvallinen hoito sen ajan, kun vanhempi käy töissä tai opiskelee. Jos hoidon tarvetta ei ole, ei päivähoito tarjoa mitään lisää verrattuna siihen, että alle 3-vuotias olisi kotona oman vanhempansa hoidossa. Sosiaalitapaukset ovat asia erikseen, mutta joidenkin vanhempien kyvyttömyys huolehtia lapsistaan ei voi ohjata järjestelmää kokonaisuudessaan, vaan sen on oltava poikkeusmahdollisuus.

Ei voi olla niin, että ainoastaan heillä, jotka eivät työskentele, on vapaus valita. Nimittäin sillä työssäkäyvällä vanhemmalla ei ole valinnanmahdollisuutta. Hänen on järjestettävä lapselleen hoito, jos aikoo ylipäätänsä käydä töissä. Yhteiskunnan pitäisi tehdä arvovalinta. Kun Suomi tuskailee huoltosuhdeongelmissa, pitäisi ensisijaisesti varmistaa se, että vanhemman työssäkäyntiä oikeasti tuetaan. Työssäkäyntiä ei tue se, että lapselle tarjotaan hoitopaikkaa tunnin matkan päästä kotoa. Kun kotona olevien vanhempien lapset vievät tarpeettomasti paikkoja jo valmiiksi heikosti resurssoidusta päivähoidosta, tarkoittaa tämä sitä, että työssäkäyvän lapsi joutuu kaikista heikoimpaan asemaan.

Lasten oikeudet turvattaisiin parhaiten, jos oikeus päivähoitopaikkaan rajattaisiin alle 3–vuotiaiden osalta vain heille, joiden vanhemmat ovat töissä tai opiskelevat, ja 3-vuotiaiden osalta noudatettaisiin lain mahdollistamaa 4 tunnin hoitoaikaa, jos vanhempi on kotona. Silloin se pieni lapsi, jonka vanhempi on kotona, saisi viettää elämänsä ensivuodet parhaassa mahdollisessa hoidossa, nimittäin oman vanhempansa hoivissa. Ja vastaavasti ne lapset, jotka oikeasti tarvitsevat päivähoitopaikan, saisivat sen lähempää kotoa, kohtuullisen kokoisissa päiväkotiryhmissä. Silloin turvattaisiin kohtuullinen työpäivän pituus työssäkäyvänkin lapselle.