Yleistä keskustelua hämmennetään nykyään tarkoitushakuisesti sekoittamalla toisiinsa sanat ”kansallismielinen” ja ”kansallissosialismi”. Vaikka molemmissa yhdyssanoissa on sama alkuosa ”kansallis-”, ovat ne käsitteinä tyystin eri asioita. Aivan kuten esimerkiksi Kansallispankillakaan ei ollut aikoinaan mitään tekemistä kansallissosialismin kanssa.

Kansallissosialismi oli Saksassa perustetun Kansallissosialistisen puolueen ajama aate, joka haki hyvitystä Saksan ensimmäisessä maailmansodassa kärsimille nöyryytyksille. Puolueen aatteen taustalla voidaan siten nähdä kollektiivista häpeän tunnetta ja kostonhaluakin. Kansallissosialismiin liittyi olennaisesti myös ajatus saksalaisten ylemmyydestä suhteessa muihin kansoihin, ja juutalaisvastaisuus.

Kansallismielisyys liittyy taas käsitteellisesti kansallisvaltioaatteen kannattamiseen. Eurooppaan muodostuneiden kansallisvaltioiden synnyn taustalla oli ajattelu, että kukin kansakunta ansaitsee oman kansallisvaltionsa, jossa ihmiset voivat itsenäisenä valtiona parhaiten turvata oman kansakuntansa edut. Kansallisvaltioaate tunnustaa kaikkien muidenkin kansakuntien oikeudet omiin kansallisvaltioihinsa eikä siihen liity eri kansallisuuksien asettamista hierarkiaan. Tätä aatetta siis kannattaa kansallismielinen. Voidaankin todeta, että kansallisvaltioaatteen kannattaja, kansallismielinen, on aatemaailmaltaan kansallissosialistin vastakohta.

Syyt siihen, miksi tämän päivän keskustelussa nämä kaksi asiaa pyritään jatkuvasti sotkemaan keskenään, liittyvät valtapuolueiden ajamaan avointen rajojen politiikkaan. Avointen rajojen politiikka on kansallisvaltioaatteen vastakohta. Jotta avointen rajojen politiikka voisi menestyä, pitää kansallisvaltioaate kyseenalaistaa, ja tästä syystä kansallisvaltioaate ja kansallismielisyys pyritään virheellisesti sekoittamaan kansallissosialismiin. Tämän jälkeen voidaankin kansallismielisiä alkaa nimitellä erilaisin kansallissosialisteihin liitetyin, halveksuntaa herättävin haukkumasanoin.

Omasta mielestäni Suomelle kansallisvaltio on paras ja luonnollisin tapa järjestää suomalaisten valtiollinen viitekehys, eikä sen kannattamisessa ole mitään arveluttavaa.

Kansallisvaltioaate ei ole suunnattu muita kansakuntia vastaan, vaan kansallismielinen tunnustaa muidenkin oikeuden pyrkiä muodostamaan oma itsenäinen kansallisvaltionsa, ja olemaan ylpeitä omasta maastaan. Kuten minä Suomesta.