Monessa mediassa ja eri asiantuntijoiden suusta olemme saaneet kuulla kuinka Suomen talous on ennätyksellisen huonossa jamassa. Viimeiset neljä vuotta meni vituralleen kun hallitus ei saanut minkäänlaisia päätöksiä aikaan ja sama meno näyttää jatkuvan Sipilän hallituksen peruessa toistuvasti kaavailemiaan leikkauksia.

Näiden uutisten valossa tuntuu käsittämättömältä, että turvapaikkajärjestelmään määrättiin 10 miljoonaa euroa lisää ja maahanmuuttoviraston pamppu Jorma Kuuluvainen huutelee, ettei se riitä edes alkuunpääsyyn. Sama pamppu pitää itsestäänselvyytenä, että tiloja on saatava lisää koska ”meillä on velvoite huolehtia ihmisistä”.

Joku voisi kysyä, että velvoite huolehtia kaikista ihmisistä vaiko pelkästään turvapaikanhakijoista? Esimerkiksi Helsingissä vastaanottokeskuksissa saa ruuan ilmaiseksi, mutta kodittomille tarkoitetussa palvelukeskuksessa ei.

Kuntiin nousee vastaanottokeskuksia kohta kuin sieniä sateella, osaan on noussut jo. Kuntalaiset järjestävät jopa mielenilmauksia keskuksia vastaan, mutta maahanmuuttoviraston pamppua tämä ei kiinnosta vaan keskukset perustetaan kuntalaisten ja kuntapäättäjien vastustuksesta huolimatta jos vain joku vuokraa sopivan tilan.

Ja hei, kunnathan tienaa tällä! Tulee työpaikkaa, tulee verotuloa, tulee kaupalle asiakkaita! Virastopamppua ei paljon oman työnantajan, siis valtion, asema tienaamisen kustantajana kiinnosta. On se kumma kun valtion virastossa pääsee yksikön johtajaksi ilman mitään kiinnostusta (ymmärrystä) siitä miten raha toimii.

Turvapaikkajärjestelmä ei ole lähelläkään valtiolta vaadittavia ydintehtäviä. Siksi mielestäni sen kuuluisi olla ensimmäinen asia, josta lähdetään leikkaamaan. Vastaanottokeskusten asukkailla on tällä hetkellä tarjolla kaikenlaista kivaa; vastaanottoraha, käyttöraha, ruokahuolto, sosiaalipalvelut, terveydenhuoltopalvelut, tulkkipalvelut, ohjauspalvelut, neuvontapalvelut. Näistä suurimman osan karsimalla olisi mahdollista saada takaisin ainakin osa niistä kuluista, jotka syntyvät uusien keskuksien henkilö- ja vuokrakuluista.

Sodan alta paenneet ihmiset varmasti ovat onnellisia vaikka emme ylimääräistä rahaa ja hammashoitoa tarjoakaan. Tarjoammehan kuitenkin turvallisen ympäristön, majoituksen ja päivittäisen ruuan. Siinä on enemmän, mitä suomalainen koditon voi tällä hetkellä odottaa saavansa. Mielestäni vähintä mitä ihmisistä huolehtimisen velvoite edellyttääkin on, että myös kaikki alueen kodittomat ovat tervetulleita vastaanottokeskuksen kodinomaisiin tiloihin ja ilmaisille aterioille.