Perussuomalaiset

Kirsi Mäkilaine

Miksei ennaltaehkäisyyn löydy rahaa?

1 kommenttia

Helsingin Sanomissa oli 3.1.2015 otsikko: Mielenterveysongelmat ajavat nuoria eläkkeelle ennätysmäärin. Koko artikkeli osoitteessa http://www.hs.fi/kotimaa/a1420179850…9&ref=fb-share . Aiemmin sanottiin, että nuoria alle 35-vuotiaita päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä viisi joka päivä, nyt tuoreet luvut osoittavat, että määrä on tuosta vielä kasvanut. Vuonna 2012 työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä siirtyi 2800 nuorta. Suurin syy oli masennus.

Lääkärilehdessä 23/2014 on kirjoitus, jossa sanotaan, että mielenterveyden- ja käyttäytymisenhäiriöt ovat pääasiallinen suomalaisnuorten työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy ( 80 %:lla 16-24 vuotiaista vuonna 2012). Vanhemmilla sama syy 39 %:lla. Kela on myöntänyt työkyvyttömyyseläkkeitä nuorille 30 % enemmän vuonna 2012 kuin vuonna 2004.

Ilta-Sanomissa oli artikkeli 29.12.2013, jossa Tampereen yliopiston dosentti Matti Rimpelä sanoo: ” Jopa sadat alle 35-vuotiaat passitetaan vuosittain turhaan työkyvyttömyyseläkkeelle. Moni työkyvyttömyyseläkkeelle passitettu ei todellisuudessa kuuluisi eläkkeelle. Eläkepäätöksellä näistä ( kouluttamattomista ja syrjäytyneistä nuorista) päästään eroon”. http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/ar…637042491.html

Ihmettelen, että samaan aikaan kun nostetaan eläkeikää iäkkäämmästä päästä, meillä on varaa antaa tuhansien nuorten luisua eläkkeelle vuosittain. Työterveyslaitos on arvioinut 2013, että yhden nuoren jäädessä työkyvyttömyyseläkkeelle, menetetyn työpanoksen hinta on yli 1,5 miljoonaa euroa, lisäksi on arvioitu hoitokustannuksien hinnaksi noin 2,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 nuorten työkyvyttömyys maksoi yhteiskunnalle n 6,6 miljardia euroa. Vuoden 2008 jälkeen on työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden nuorten määrä vuosittain tuosta vielä kasvanut.

Miten Suomella on varaa tällaiseen, mutta ei ennaltaehkäisyyn? Helsingin Sanomien artikkelissa mainitaan, että mielenterveysongelmat tulisi havaita ja hoitaa jo päiväkoti-iästä alkaen. Miten tätä tuetaan, kun päiväkoti- ja kouluryhmien koko vain kasvaa? Koulunkäyntiavustajien määrää vähennetään samoin kuin lakisääteisiä lääkärintarkastuksia lapsilta ja nuorilta. Perheneuvoloihin on kuukausien jonot ja perheiden tukipalveluista on koko ajan säästetty ja toimintoja supistettu.

Ennaltaehkäisyä ei siis tueta ja psykiatrin palveluita on vähennetty. Tilalle tarjotaan nuorille lääkehoitoa. Olen työssäni vuosia miettinyt, miksi niin usealla nuorella on mieliala- tai paniikkihäiriölääkitys? Katselin juuri Teemalta viime vuoden puolella tulleen dokumentin Ahdistuksen aikakausi. Siinä asiantuntijat olivat sitä mieltä, että erilaisten ahdistuneisuushäiriöiden diagnosointi on lähtenyt käsistä vuosituhannen alusta lähtien. Diagnoosi tehdään usein kiireen ja lääkkeiden helpon saatavuuden vuoksi, ei välttämättä potilaan parhaaksi. On arvioitu, että 50 % täyttäisi ahdistuneisuushäiriökriteerit normaalissa elämässään! Diagnoosin on Suomessa saanut noin 4-7 % väestöstä, suurin osa alle 30-vuotiaita. Ahdistuneisuus häiriöt puhkeavat yleensä lapsuus- tai nuoruusiässä. Ne johtavat usein pitkittyessään masennukseen. Eli tässä olisi ennaltaehkäisyn paikka lapsuus- ja nuoruusiässä.

Miksi ahdistuneisuus on lisääntynyt? Siihen ei asiantuntijatkaan ole löytäneet vastausta. Yhdeksi isoksi tekijäksi epäillään yksinäisyyttä. Miksi sitten lasten ja nuorten yksinäisyys on lisääntynyt? Onko syynä paljon parjattu ajanvietto tietokoneella? Sosiaalinen kanssakäyminen oikeiden ihmisten kanssa jää vähemmälle kuin vielä esim -70-luvulla, kun sisällä ei ollut tekemistä ja kaikki lapset leikkivät laumoina pihalla? Onko lasten ja nuorten pettymyksensietokyky ja normi tunne-elämän käsittelykyky alentuneet? Silottaako vanhemmat liikaa lasten tietä matkalla aikuisuuteen? Toisena syynä pidetään epävarmuutta tulevasta: opiskelemaan pääsystä, työllistymisestä, asunnon saannista jne. Onko tilanne näiden asioiden suhteen muuttunut menneestä?

Jostain olisi löydyttävä syy lasten ja nuorten mielenterveysoireiluun ja ennaltaehkäistävä ja hoidettava ongelmat ajoissa. Mielestäni lapsiin ja nuoriin pitää panostaa enemmän, heistä kasvaa tulevat työntekijät ja veronmaksajat. Ongelmien ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen, nuorten päihdepalvelut ja perheiden tukeminen tulevat varmasti pitkässä juoksussa edullisemmaksi yhteiskunnalle kuin syrjäytyminen ja nuorten työkyvyttömyyseläkkeet. Inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.

Lapsista ja nuorista emme voi säästää! Heissä on meidän ja tulevien sukupolvien tulevaisuus!

Osallistu keskusteluun!


1 kommenttia
Seppo Muurinen
#1

Ehkä tuntuu – ennaltaehkäisy – on ensin kallista mutta sairastuessaan – se on vaan entistä kalliimpaa koko yhteiskunnalle.
No,missä se kuuluisa säästö sitten luuraa – ei missään – lopulta lasku on kalliimpaa loppupäässä. Kaikessa soi sanat – tuottavuus,voitto (hetkellistä sellaista) ja lopulta ”kriisisäästöt” jos ja kun ennaltaehkäisyyn ei ollut rahaa sijoittaa… hyvinä aikoina.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000