Maahanmuuton inhimillinen kustannus matalatuloisilla
Vaiettu totuus: Palkkaasi alennetaan 1600-2600 euroa vuodessa ja joudut työttömäksi!
Maahanmuuton inhimillinen kustannus matalatuloisilla.
MATALAPALKKA ALAN ARKI
Kuvittele, että teet matalapalkka-alan työtä kuten rakennustyötä tai siivoat toimistoja. Päivät ovat jo raskaita, palkka tiukassa. Maahanmuuton myötä sitten kilpailu samasta työstä kiristyy: palkkakehitys hidastuu tai pysähtyy. Se tarkoittaa vähemmän ruokaa pöytään, tiukempaa vuokraa ja lasten harrastuksia vähemmän. Tämä on maahanmuuton inhimillinen kustannus, jota harvoin tuodaan esiin.
PALKKA LASKEE: PYSYVÄSTI
Tuore tutkimus (Benjamin Sutton 2025) näyttää asian selkeästi. Kun maahanmuuttajien määrä paikallisella alueella kasvaa merkittävästi (esimerkiksi 1,7:stä 8,1:een per 100 suomalaista), matalimman tulokymmenyksen ansioissa voi olla 1 600–2 600 euron vuotuinen miinus. Maahanmuuttajat korvaavat matalan osaamisen töitä.
Sama toistuu rakennusalalla. EU:n itälaajentumisen jälkeen itäeurooppalaiselle työvoimalle alttiit suomalaiset menettivät noin 9 % tuloistaan – keskimäärin 1 700 euroa vuodessa – ja menetys jäi pysyväksi.
NUORET KÄRSIVÄT ENITEN
Nuoret ja vähemmän kokeneet kärsivät eniten. 10 prosentin nousu maahanmuuttajien osuudessa laski palkkoja 0,7 prosenttia.
Matalatuloiset suomalaiset rakennus- ja palvelualoilla joutuvat kireämpään kilpailuun juuri niissä töissä, joissa pärjääminen on muutenkin haastavaa. Samalla maahanmuuttajilla on keskimäärin korkeampi työttömyys, ja osa viime vuosien työttömyyden kasvusta selittyy tällä.
Nämä eivät ole vain euroja. Ne ovat inhimillistä kärsimystä: stressiä, pettymystä ja tunnetta, että oma ahkeruus ei riitä. Matalatuloiset suomalaiset, jotka jo muutenkin kamppailevat asumiskustannusten ja inflaation kanssa, joutuvat kireämpään kilpailuun juuri niillä aloilla (rakentaminen, palvelut, siivous), joissa työtä on perinteisesti tarjolla ilman pitkää koulutusta. Samalla maahanmuuttajilla itsellään on keskimäärin korkeampi työttömyys, ja osa viime vuosien työttömyyden kasvusta selittyy juuri tällä.
Maahanmuuton tappiot sekä inhimilliset haitat kasautuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleville.
Tekstin aiheet:
Palkat maailmalla vaihtelee muutamasta kymmenestä eurosta useisiin tuhansiin euroihin kuukaudessa. Näin vaeltaa myös teollisuus ja työpaikat. Kallisrunkoisia talouksia uhkaa väistämättä katastrofi, tämä on jokaisen ymmärrettävä. Se ei paljoa auta, että verot piilotetaan kulutuksen rakenteisiin.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Juuri näin, hyvinvoinnin kustannuksia ei voi piilottaa maton alle, sisältyy siihen sitten vaikka suuret maahanmuuttokustannuksetkin tai mitä hyvänsä. Jos kotimainen tuotanto kantaa koko veroketjun ja tuonti käytännössä vain ALV:n, kilpailu ei ole tasapainossa. Tämä ei ole mielipide vaan rakenteellinen epäsymmetria. EU:n ulkopuolelta tuleva tavara voi olla valmistettu ilman tai vain minimaalisilla sivukuluilla, josta seuraa ilmiö, oma tuotantomme ei tule pärjäämän nyky maailmanmarkkinataloudessa, ja sosialismissa ravintomme voisi olla vain kaalinkeitin vettä, jota lienee demareilla tarjolla vaalien jälkeen.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kaikki me tiedämme., että vahva ay-liike on kaikkien palkansaajien etu ja voima. Ps yrittää myrkyttää työtätekevät tuhoamalla ay-liikkeen.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Vahva ay-liike on talouden katastrofi, jota johtaa kiihkososialistit.
Sosialismi on sisäinen jakomalli. Markkinatalous on globaali toimintamalli. Maailmantalloutta pyörittää se malli, joka toimii yli rajojen – eli markkinatalous.
Sosialismi on kotimainen omistus- ja jakomalli, mutta kansainvälinen vaihdanta toimii markkinatalousmekanismeilla; hinnat, kilpailu, valuutat ja pääoman liike.
Jopa sosialistiset taloudet käyvät kauppaa markkinatalouden ehdoilla, koska globaali järjestelmä tarvitsee hinnanmuodostuksen ja vaihdannan tomiakseen.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Nyt puhutaan ay-liikkeestä. Ei erilaisista talousjärjestelmistä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Jos vaaditaan vahvaa y-liikettä, vastakkainen vaatimus olisi loogisesti vahva työnantajapuoli. Molemmat ovat poliittisia tavoitteita. Minä puhuin vain mekanismista; jos neuvotteluvoima nostaa kustannuksia yli kilpailukyvyn, vienti heikkenee ja veropohja kapenee. Se ei ole poltiikkaa vaan talouslogiikkaa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Meidän tulee olla vahvoja juuri siinä kohdassa, jossa vahvuus ratkaisee; ymmärtää viennin merkitys talouden rahoituspohjalle. Maailmanmarkkinat määrittävät hinnat, eikä se ole huutokauppaa vaan sopeutumista. Kaikki ylimääräiset kulut valtion rakenteissa liukuvat lopulta vientihintoihin, joten siivottavaa riittää.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ja sen verran vielä muistutan, kaikki ylimääräiset kulut valtion rakenteissa liukuvat siis lopulta vientihintoihin, eikä ulkoinen markkina ei maksa meidän sisäisiä tehottomuuksia, siksi siivottavaa riittää. Toinen vaihtoehto olisi riisua välttämättömiä palveluja – ja siitä ei kukaan pidä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Demarit ratkaisisi ongelmat veroja kiristämällä, jos pääsisivät valtaan vaalien jälkeen. Tuo ei ratkaise ongelmaa, vaan lisää niitä kuution käyrässä. Me tarvitsemme edelleen palveluja, jossa rönsyilevä hallinto syö varat palveluista. Hallinto koettaa myös touhuta kaikenlaista joutavaa, ansaitakseen palkkansa, mutta se on lähinnä hallinnollista kosmetiikkaa. Esim. nyt on alkanut kampanja pölyttäjien vähenemisestä ja miten paljon on metsiä ojitettu aikojen kuluessa, muistamatta kuinka paljon suomalaiset ovat tarvinneet peltoviljelyalaa jotta ruokamme riittää. Tuulivoimalat voivat tappaa miljardeja pölyttäjiä päivässä, tuosta ollaan ihan hiljaa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti