Pitäisikö ETK:n tarkistaa ennusteitaan?
Eläketurvakeskuksen (ETK) vuonna 2022 julkaisemassa ennusteessa arvioitiin vuoden 2025 eläkevarojen sijoitustuotoiksi 11 miljardia euroa (mrde), kun ne todellisuudessa olivat 19,8 mrde.
Varallisuuden määräksi ETK ennusti samana ajankohtana 250,3 mrde, niiden ollessa 290 mrde. Sijoitustuotoissa oli kuitenkin laskua, sillä aiemmin eli vuonna 2024 ne olivat 23,2 mrde. Johtuuko lasku riskisijoituksista? Mene ja tiedä.
ETK:n ennuste eläkeyhtiöiden rahavarojen määräksi vuonna 2050 on 274,9 mrde, kun omat laskelmani kertovat niiden olevan merkittävästi enemmän eli 530 mrde.
Ynnäilyni perustuu seuraaviin lukuihin. Vuosittaisiksi eläkemaksuiksi (yritykset ja työntekijät) arvioin 30 mrde ja eläkkeitä maksettaisiin 40 mrde vuodessa. Vuosittaiset sijoitustuotot olisivat 20 mrde (riskisijoituksista huolimatta). Tällöin eläkevarojen määrä olisi vuonna 2050 jopa 530 mrde. Täytyy myös muistaa, että harva suurten ikäluokkien eläkeläinen nauttii eläkettä enää vuonna 2050.
Edellä olevat luvut tiedostaen, rohkenen edustaa näkemystä, ettei tulevia eläkkeitä ole syytä leikata, vaikka Talouspolitiikan arviointineuvosto sitä edellyttää.
Sanomattakin on selvää, ettei nyt maksettaviin eläkkeisiin voida puuttua, koska niillä on perustuslain suoja. Toisaalta eläkkeet ovat kansankielellä ilmaistuna myöhennettyä palkkaa, kuten osuuskaupan bonus on myöhennettyä alennusta.
Olen jo aiemmin todennut, että eläkeleikkauksia vaativat ovat unohtaneet, että eläkkeitä on vuosikymmenien saatossa leikattu useasti. Pääministeri Kalevi Sorsan (sdp) hallitus sai aikaan vuonna 1977 ns. puoliväli-indeksin, pääministeri Paavo Lipposen (sdp) hallitus heikensi vuonna 1996 eläkkeitä ns. taitetulla indeksillä ja pääministeri Antti Rinne (sdp) tiputti viime hallituskauden alussa 1,1 %:n indeksikorotuksen 0,4 %:iin.
Meitä työeläkkeellä olevia rasittaa yli 47 000 vuosiansiolla ns. raippavero (5,85 %), josta on osin aiheutunut, että maksamme enemmän veroa kuin työssä olevat samansuuruisesta tulosta.
Otanpa pari esimerkkiä. Jos työeläkkeellä olevan ja työntekijän vuositulo on noin 54 000 euroa, niin työntekijä maksaa siitä veroa keskimäärin 21,6 % ja eläkeläinen 32,8 %. Erotus 11,2 %. Jos molempien tulot ovat noin 97 000 euroa vuodessa, niin työntekijän vero on siitä on 28,2 % ja eläkeläisen 41,3 %. Ero 13,1 %.
Summa summarum. Edellä kertomani luvut kertovat, ettei tulevien eläkeläisten eläkkeitä tarvitse leikata ja että me nykyiset eläkeläiset maksamme vuosittain yli 10 % enemmän veroa kuin työntekijät saman suuruisesta vuositulosta.
KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä
Tekstin aiheet:
Oli tosi hyvä kirjoitus.
Vihreät ja kokoomuslaiset ovat olleet kiivaimmin vaatimassa eläkeleikkauksia , tekevät sitä jatkuvasti eri tavoin kannattajiensa suulla ja keinoilla.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kun verotulot perustuvat kulutukseen, pienituloisen eläkeläisen euro on yksi tehokkaimmista talouden kierrossa. Jos pieniä eläkkeitä leikataan tai niiden ostovoima rapautuu, eläkevaranto voi kasvaa, mutta samalla menetämme verotuloja, työllisyyttä ja eläkemaksuja. Se ei ole säästö, vaan talouden kierrosta poistuva euro – euro, joka olisi voinut tuottaa takaisin moninkertaisesti. Riskialttiit eläkevarojen sijoitukset eivät yllä lähellekään samaan, ja kun tuohon lisätään vielä työHoltiton llisyyden paraneminen eläkevarojen kiertämisestä, niin päästään jo reippaasti plussalle. Eläkkeiden rapautuminen johtaa selkeästi maamme talouden rapautumiseen, jossa indeksijäädytykset ollaan tehty vailla sen enempää taloudellista ymmärrystä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kun satoja miljardeja euroja poistetaan talouden kierrosta ja sijoitetaan ulkomaille, kotimainen talous menettää verotuloja, työpaikkoja ja kasvua. Sijoitustuotto ei korvaa sitä, mitä kiertävä raha tuottaisi valtiolla ja työllisyydelle.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Jos mikä tahansa muu valtio poistaisi kierrosta yhtä suuren rahamäärän kuin Suomi on tehnyt eläkerahastoihin, sen talous velkaantuisi nopeasti. Satojen miljardien siirtäminen pois kierrosta romuttaisi veropohjan ja työllisyyden missä tahansa maassa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Näin juuri, ja eduskunnalla on käytössään työkalu nimeltä eläkeindeksi, jolla menoja voidaan säätää pienellä liikkeellä – ja samalla ohjata koko talouden rahavirtaa. Siksi kyse ei ole budjetista vaan siitä, miten rahaa liikutetaan.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Roomalainen talousajattelija Cato vanhempi totesi jo 2000 vuotta sitten, että yhteiskunta pysyy vakaana vain, jos raha kiertää ja ihmiset ovat työssä eivätkä tuen varassa. Sama perusperiaate näkyy nykyisessä eläkejärjestelmässä. Eläkkeet eivät ole passiivinen menoerä, vaan osa talouden kiertoa; kun eläkkeet maksetaan ja ne käytetään kulutukseen, osa rahasta palautuu heti arvonlisäverona, osa yritysten liikevaihtona ja osa palkkoina, joista maksetaan eläkemaksuja. Työllisyys vahvistuu, ja samalla vähenevät ne menot, joita syntyy, kun ihmiset ovat tukien varassa. Eläkevarallisuus ei siis katoa taloudesta, vaan liikkuu, tuottaa ja palaa takaisin järjestelmään usean kanavan kautta. Tämä kierto vahvistaa eläkejärjestelmän rahoituspohjaa sen sijaan, että heikentäisi sitä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Suomi olisi nyt rikas maa jos verovaroja olisi rahastoitu samaan tapaan kuin työeläkevarat. Ydinajatus on tämä; rahastointi muuttaa julkisn talouden aikarakennetta. Se siirtää kulutusta tulevaisuuteen, kasvattaa varallisuutta ja muuttaa valtion roolia taloudessa. Mutta samalla se loisi myös uusia jännitteitä, joita nykyinen järjestelmä välttää. Eläkejärjestelmä on rahastoitu – muu julkinen talous ei. Tämä epäsymmetria tekee julkisesta taloudesta kapean, vaikka kokonaisvarallisuus (eläkerahastot) on suuri.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Juuri näin, Suomen eläkejärjestemän suurin ongelma ei ole muutaman prosentin ”suuret eläkkeet”, vaan se, että valtaosa suomalaisista on pieneläkeläisiä, ja heidän ostovoimansa heikkenee vuosi vuodelta. Työeläkeindeksi seuraa pääosin laiskasti hintojen nousua, ei palkkojen kehitystä, joten pienet eläkkeet jäävät jälkeen sekä inflaatiosta että yleisestä elintasosta. Tämä ei ole sattumaa, vaan jäjestelmän sisään rekennettu mekanismi, joka pitää menot kurissa mutta heikentää enemmistön arkea.
Keskustelu kuitenkin keskittyy symbolisesti suuriin eläkkeisiin, vaikka niitä on vähän. Tämä vääristää päätöksentekoa; indeksikorotuksia vastustetaan sillä perusteella, että harvojen eläkkeet nousisivat liikaa, vaikka todellinen ongelma on pieneläkeläisten ostovoiman rapautuminen. Kun suuri väestöryhmä kiristää kulutustaan, koko talous kärsii. Samaan aikaan eläkerahastot kasvavat ennätystasolle, mutta arki kapenee. Järjestelmän hyväksyttävyys ei voi säilyä, jos enemmistö kokee jäävänsä jälkeen.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Mitähän mieltä Kauko Tuupainen on tästä näkökulmasta? Kannattaa katsoa.. Suomi = Pyramidikusetus – Hydraulic Press Lauri Vuohensilta.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
On se kumma, kun yksi sukupolvi on nostanut TYÖLLÄÄN tämän maan sodan jälkeisestä ahdingosta ja maksanut ansioistaan verot!
On se kumma, kun tämän saman polven pitäisi nostaa tämä maa jaloilleen myös ELÄKKEISTÄÄN, joista maksanut enemmän veroa!!!
Koska eläkeläisen on lupa nauttia elämästä ja käyttää siihen ansaitsemiaan varoja?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Westfinn
Olen tismalleen samaa mieltä kanssasi. Siksi otin asiaan kantaa blogissani. Verojen lisäksi olemme maksaneet myös eläkemaksut, joilla eläkeyhtiöt loivat pesämunan nykyiselle varallisuudelleen.
On ikävä muistella, ettei PS:n eduskuntaryhmäkään tajunnut asiaa, kun eduskunta käsitteli aikoinaan ns. taitettua indeksiä. -Kake
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kauko Tuupanen! Olen oppinut luottamaan Sinuun näissä eläkeläisiä ja Seniorikansalaisia koskevissa asioissa!
Jatketaan samaan malliin!!!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Nobelisti Holmström varoittaa eläkkeistä: ”Itsekäs sukupolvi syö seuraavan eväät”
Professori Bengt Holmström on huolissaan Suomen kestävyysvajeesta. Yhdysvalloissa asuva, Nobel-palkinnon saanut taloustieteilijä pelkää, että kärsijöinä on jo seuraava sukupolvi, joka voi jäädä ilman eläkkeitä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti