Tutkimusten mukaan avantouintia on eräänä terveydenhoitomuotona harrastettu Suomessa jo 1920-luvulta asti. Toki lumihangessa kieriskelyä – varsinkin saunomisen yhteydessä – harrastettiin jo 1700-luvulla.

Suomessa on tällä hetkellä noin 150 000 avantouimaria, joista naisia on 60 % ja miehiä 40 %. 

Mikä tekee avantouinnista suositun? Syitä on monia. Eräät sanovat, että uinti viileässä vedessä vaatii rohkeutta eli itsensä voittamista. Monet toteavat, ettei vesi olekaan kylmää, vaan virkistävää, mihin eräs syy on karaistuminen. Uinnin jälkeinen keventynyt olo puolestaan johtuu verenkierron lisääntymisestä. 

Myös erilaiset kolotukset, niska- ja hartiakivut, stressi, reuma, migreeni, iskiaskivut sekä satunnainen huonotuulisuus jäävät avantoon. Karaistumisesta johtunee, että avantouimarit vilustuvat melko harvoin

.

Tietoa avantouinnin merkityksestä ihmisen terveyteen ja erilaisten sairauksien ennaltaehkäisyyn on tutkittu jo reilut parikymmentä vuotta sitten. Tuolloin Oulun Yliopiston dosentti Pirkko Huttunen tutki avantouinnin ja kylmän fysiologisia vaikutuksia avantouinnin harrastajiin. Tutkimuksen yhteydessä haastateltiin satoja avantouinnin ystäviä. Heistä yli puolet koki stressinsietokykynsä parantuneen ja avantouinnin lisänneen energisyyttä

Avantouinti sopii niin nuorille kuin varttuneillekin, mutta erilaisista sairauksista kärsivien on kuitenkin syytä keskustella lääkärin kanssa harrastuksen riskeistä. Etenkin sydän- ja verenpaineoireista kärsivien on syytä jutella lääkärin kanssa.

Minä käyn avannossa vain joka toinen päivä, mutta tiedän että ”koukkuun jääneet” avantouinnin ystävät pulahtavat viileään veteen jopa pari- kolme kertaa vuorokaudessa.

KAUKO TUUPAINEN

Suomen Avantouintiliitto ry:n

puheenjohtaja vv. 2002 – 2006

Jyväskylä