Huoli lasten ja nuorten jaksamisesta on aiheellinen. Nyt elettävä korona-aikakausi on luonut nuorimmille ikäluokille epävarmuutta sekä näköalattomuutta kaiken arjen suorittamisen ja paineen keskellä. Sosiaalisia verkostoja on jäänyt muodostumatta ja ihmissuhteita syntymättä. Osa lapsista ja nuorista on vaikeista olosuhteissa jättäytynyt pois esimerkiksi urheilu- ja liikuntaharrastuksista, moni pysyvästi.

Poliisi puolestaan on joutunut toteamaan huumausainerikollisuuden määrän kasvaneen Etelä-Karjalan alueella. Etelä-Karjalassa ilmi tulleiden huumausaineen käyttörikosten osalta määrällinen huippu saavutettiin vuonna 2021, käyttörikosten määrä on kasvanut erityisesti juuri nuorissa ikäryhmissä. Arjen havainnot tukevat poliisin tilastoja.

Olosuhteet sille, että Etelä-Karjalan maakunnassa yhä useampi nuori lääkitsee mieltään huumausaineilla, on nyt siis otollisempi kuin koskaan. Myös yhteiskunnan aiempaa huumemyönteisempi ilmapiiri, sekä huumausaineiden helppo saatavuus ovat osaltaan ohjaamassa päätökseen kokeilla huumeita. Syntyvyyden laskiessa ja ikäluokkien pienentyessä edellä mainitun riskin pitäisi olla kaikkien aikuisten yhteinen huoli.

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdekuntoutuspalveluiden tulee olla Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tinkimätön kärkiprioriteetti. Kun palveluille on tarvetta, tulee niitä olla tarjolla, ja niiden piiriin tulee myös ripeästi päästä. Myös eri viranomaisten yhteistyötä maakunnan päihdeongelman tilannekuvan ylläpitämiseksi tulee kehittää entistäkin toimivammaksi.

Lapset ja nuoret tarvitsevat nyt tukea, ei huumeita.