Yhteiskuntamme johdetaan pelolla, uhkauksilla ja simputuksilla. Päättäjien julmuus käy yhä ilmeisemmäksi ja tyhmyys julkisen sektorin alemmissa portaissa, esimiesten pelko ja työpaikan menettämisen uhka pitävät kansan nöyränä. Lohjan kaupunginhallitus tyrmää Ossi Tiihosen esityksen rokottamisen keskeyttämiseksi. Sanovat, että on luotettava koulutettuihin eli auktoriteetteihin.

Auktoriteetit ovat jo kymmenien vuosien ajan vakuuttaneet kansalle, kuinka tärkeätä on pelätä suurta vedenpaisumusta, hiilidioksidin kauheutta ja koronan vaaroja. Auktoriteettena ovat olleet YLE:n ja MTV:n käsin poimimat ja toimittajien kysymyksiin oikein vastaavat professorit. Professorin tehtävänä tv-ruudussa ei ole kertoa totuus, vaan vakuuttaa katsojalle, että tv aina on oikeassa ja katsojalla ei saa olla omaa mielipidettä.

Milgramin tottelevaisuuskoe

Kun professori sanoo ja toimittaja komppaa, niin löydämme tähän hyvän tulkinnan yhdysvaltalaisen sosiaalipsykologin Stanley Milgramin tottelevaisuuskokeesta. Koe osoittaa, että ”professori” saa valtaosan taviksista tekemään mitä tahansa ja ajattelematta mitään omilla aivoillaan.

Kokeessa mitattiin osallistujien halukkuutta totella auktoriteettiasemassa olevan henkilön antamia käskyjä, vaikka ne olisivat epämoraalisia ja epäinhimillisiä. Koehenkilöitä kehotettiin antamaan vaarallisiksi uskomiaan sähköiskuja toiselle ihmiselle. Suuri osa koehenkilöistä suostuikin tähän, mikä on tulkittu auktoriteetin voiman osoitukseksi. Milgramin kokeen tulosten on tulkittu osoittavan, että merkittävä osa ihmisistä suostuu pahoinpitelemään toisen ihmisen jos saa käskyn siihen auktoriteetilta.

Mielenkiintoista! Kunhan YLE marssittaa tarpeeksi THL:n ja ministeriöiden asiantuntijoita vakuuttamaan kansalle, että globalistit ovat oikeassa, kansalainen on mukisematta valmis jopa vahingoittamaan muita kansalaisia – koska professori niin sanoo.

Stanfordin vankilakoe

Otetaan toisena esimerkkinä Stanfordin vankilakoe, joka toteutettiin vuonna 1971 Stanfordin Yliopistossa. Kokeessa koehenkilöiksi valittiin 24 henkisesti normaalia miesopiskelijaa. Kenenkään taustalla ollut mielenterveysongelmia eikä päihteiden väärinkäyttöä.

Koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään: puolet määrättiin esittämään vanginvartijoita, puolet vankeja. Koe toteutettiin yliopiston kellarikerroksen laboratoriossa, joka oli lavastettu vankilaksi.

Vartijoiksi valitut neuvottiin pelkästään huolehtimaan siitä, että vankilassa säilyy kuri ja järjestys, ja että vangit käyttäytyivät vartijoita kohtaan kunnioittavasti. Väkivallan käyttö kiellettiin. Kokeen oli määrä kestää kaksi viikkoa, mutta se jouduttiin keskeyttämään jo kuuden päivän kuluttua. Kävi ilmi, että vanginvartijoina toimivat nuoret miehet alkoivat nopeasti kohdella vankeja yhä raaemmin. Vangeille määrättiin fyysisiä rangaistuksia ja heitä nöyryytettiin.

Me jotka kävimme intin ennen 1960-luvun loppua muistamme varusmiesalikersanttien simputusintoa, jolle ei näyttänyt olevan loppua. Tämä on siis samansuuntainen ilmiö.

Mitä haluan näillä esimerkeillä sanoa?

Polliitikot ja media ovat alistaneet meidät henkisesti käyttäen hyväksi sopivia auktoriteetteja ja estämästä vaihtoehtoisen tiedon pääsyä julkisuuteen. Me annamme ystävillemme, työkavereillemme, tutuille ja tuntemattomille yhä voimakkaampia ”sähköiskuja”, koska professorit sanovat että tämä on heille hyväksi.

Me alistetut kansalaiset olemme nykyajan Stanfordin kokeen vankeja, joille vanginvartijoiksi määrätyt globalistit (ja hallitus) keksivät yhä raaempia temppuja.

Hyvät ystävät, murretaan tämä valheiden, salailun ja simputuksen noidankehä. Luoja on antanut meille aivot, joten käytetään niitä ja unohdetaan pelko.

Pelon voi voittaa vain, jos uskaltaa pelätä.