Perussuomalaiset

Kaisa Juuso

INARI - ANÁR 16 - 17.8

1 kommenttia

Osallistuin menneenä viikonloppuna Saamelaiskäräjien koulutusseminaariin ja saamelaisnuorten Ijahis Idja musiikkifestivaaleille Inarissa. Tapahtumaa edelsi Lapin kansanedustajien yhteinen kannanotto, jossa peräänkuulutimme yhteistyötä ja Suomen oikeusjärjestelmän noudattamisen tärkeyttä sen jälkeen, kun Saamelaiskäräjien vaaliluettelosta repesi iso riita heinäkuun lopulla.

Lapin Kansan uutisoi näyttävästi, että olisimme laittamassa saamelaiskäräjien rahoitusta jäihin. Tämä oli kyllä sellainen veret seisauttava väärin ymmärtäminen, että melkein tukehduin aamupuuroon. Yhteinen kannanottomme ei todellakaan sisältänyt tällaista uhkausta. Eihän se edes ole meidän päätettävissämme, vaan saamelaisille perustuslailla turvattu oikeus. Lapin Kansan uutisointi aiheutti ymmärrettävää suuttumusta saamelaisissa ja mm. Janne Saijetsin kannanoton Lapin Kansan lukijapalstalla, jossa Lapin kansanedustajat toivotettiin suurin piirtein sinne minne pippuri kasvaa. Myös some kirjoittelu repesi täysin.

Täysin ennakko-odotusteni vastaisesti, minua ei paikan päällä Inarissa kertaakaan tentattu tästä asiasta, ei moitittu eikä haukuttu. Sen sijaan sain aimo annoksen tietoa saamelaisista ja sain tutustua Saamelaiskäräjien puheenjohtajaan Tiina Sanila-Aikioon ja varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juusoon (emme ole sukua) sekä moniin hallinnossa työskenteleviin saamelaisiin.

Eniten tunteisiin käyvä tieto oli kertomus saamelaisten pakkosuomalaistamisesta sotien jälkeen, jolloin saamenkielen puhuminen kouluissa kiellettiin ja lapsia pilkattiin saamelaisuuden vuoksi. Miettikääpä itse miltä tuntuisi, jos oman kielen puhuminen kiellettäisiin ja sitä pitäisi hävetä ja puhua salassa. Kieli on olennainen osa identiteettiä ja jos ihmiseltä vie oikeuden omaan kieleen, vie samalla myös suuren osan identiteettiä ja omanarvon tunnetta. Ei sellaista silloin sotien jälkeen ymmärretty ja siksi toimittiin väärin. Suomalaistamispolitiikka aiheutti sukupolvien mittaisen trauman, josta vasta viime vuosikymmenen aikana on päästy puhumaan avoimesti. Puhuminen on hyvästä ja saamelaisten pitää siitä puhua niin kauan ja niin monta kertaa, että traumoista päästään tai ne ainakin helpottuvat. Puhuminen siis jatkukoon, jotta me muutkin ymmärtäisimme sen, miten väärin saamelaisia on aikanaan kohdeltu valtiovallan taholta.

Se positiivisuus ja innokkuus, joka paistoi jokaisesta kouluttajasta, kertoi omalla tavallaan sen, että he kaikki tekevät työtänsä suurella sydämellä. Kunpa kaikki kansanedustajat olisivat olleet läsnä. Monta ennakkoluuloa ja väärinkäsitystä saamelaisista olisi murtunut.

Osallistu keskusteluun!


1 kommenttia
Nimetön
Utelias
#1

Minkököhän lainen älämölö ja perussuomalaisten syyllistäminen tulisi jos , nyt vaikka valtiovalta kieltäis näitä maahanmuuttajia/turvapaikanhakijoita, tai muuten maahan muuttaneita puhumasta omaa kieltään ? Toisaalta jos näin olisi, sopeutuminen ja kotoutuminen kävisi huomattavasti nopeammin.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000