Tätä tietoa kuntavaalit käydään 13.6.2021 (mikäli hallituksen esitys menee läpi). Niissä punnitaan jälleen kuntalaisten ja koko kansan luottamus politiikkaan, poliitikkoihin ja päätöksentekoon. Äänestysprosentti kertoo aina jotain suunnasta, mihin ollaan menossa. Nämä vaalit toki käydään poikkeuksellisessa tilanteessa eikä suorien johtopäätösten teko ole niin helppoa.

Paljon on jo aiempina vuosina saanut kuulla ihmisten suista, ettei politiikkaan tai poliitikkoihin ole luottamista: ” luvataan mitä luvataan”. Tänä vuonna ei ole päästy kansan pariin Covid19 pandemian vuoksi, joten vuorovaikutus naamatusten on jäänyt hyvin vähiin. Varsinkin nuorten sanomana on kuullut paljon epäluottamusta päättäjiä ja päätöksentekoa kohtaan. Johtuuko tämä siitä, että lupauksia ei lunasteta vai siitä ettei esim. nuoret koe tulevansa kuulluksi? Vai eikö politiikan tai päätöksenteon tunneta koskettavan itseä?

Olen aiemminkin peräänkuuluttanut kuuntelemista ja vuorovaikutuksen sekä avoimen päätöksenteon merkitystä. Noita asioita ei voi ikinä korostaa liikaa tai äänestysprosentti jatkaa laskuaan. Päätöksenteon pitää perustua demokratiaan,aitoon vuorovaikutukseen nyt ja jatkossa. Mikään muu ei syö poliittista uskottavuutta enempää kuin turhat lupaukset. Tässä lienee miettimistä ja parantamista poliittisella kentällä yli puoluerajojen, etenkin istuvalla hallituksella. Politiikka ja päätöksenteko on pitkäjänteistä puuhaa, pikavoittoja tavoittelemalla ei yleensä pitkälle pötkitä. Lupausten antaminen on helppoa, mutta niiden rahoittaminen ja toteuttaminen onkin eri juttu. Nykyisellä mallilla mikäli uusia rahantulo lähteitä ei keksitä, on uuden rahanmenoa vaativan lupauksen toteutus otettava jostain muualta pois. Ei kovin helppoa eikä niin mustavalkoista. Rahaa kun ei mistään sada, vaikka välillä maan hallituksen päätöksentekoa seuratessa siltä tuntuukin.

Kuntavaalit näyttävät pitkälti suuntaa tulevaisuuteen. Nyt on näytön paikka, luvataanko, kuka lupaa, mitä lupaa ja lunastetaanko lupaukset.