Ryhmäkoko vaikuttaa opetuksen laatuun
Olen kirjoittanut pienten ryhmäkokojen puolesta kovin monta kertaa.
Käytännön kouluihmistä miellyttää kovasti, kun OECD opettamisen ja oppimisen lisäksi kiinnittää huomion myös työrauhaan. Ilman muuta selvää on, että isossa ryhmässä on keskinmäärin enemmän järjestyshäiriöitä kuin pienessä luokassa. Todennäköisesti kiusaamistakin pienessä luokassa ilmenee harvemmin.
Valtio on viime vuosina hillinnyt suuria luokkia jakamalla avustusta ryhmäkokojen pienentämiseen. Vielä tehokkaampaa olisi saada ryhmäkokojen maksimit lakiin. Nyt taloudellinen tilanne on sellainen, että ryhmäkokolaeista ei puhu juuri kukaan.
Vaikka esim. oma kuntani Vantaan kaupunki on saanut avustusta ryhmäkokojen pienentämiseen, joskus luokat voivat olla suuria. Omassa luokassani on oppilaita melko paljon, 26. On kaksi kuutosluokkaa ja 54 oppilasta, kolmeen luokkaan tulisi kohtuulliset 18 oppilasta kuhunkin.
Inkluusio korostaa ryhmäkoon merkitystä, sillä luokkiin sijoitetut erityisoppilaat vaativat paljon opettajien huomiota. Erityisoppilaat hukkuvat isoihin luokkiin.
http://www.properuskoulu.net/2016/01/ryhmakoko-vaikuttaa-opetuksen-laatuun.html
* * *
15.1. Opettaja
Mitä suurempi ryhmä on sitä vähemmän opettajalla on aikaa opettamiseen ja oppilaalla vähemmän oppimiseen, selviää OECD:n Education at Glance- julkaisusta.
Ryhmäkoko vaikuttaa julkaisun mukaan myös luokan järjestyshäiriöihin. Mitä suurempi ryhmä, sitä enemmän opettajalta kuluu aikaa työrauhan ylläpitämiseen. Aika on pois tavoitteellisesta opiskelusta.
OAJ on jo pitkään puhunut ryhmäkokojen merkityksestä.
– OECD:n julkaisu tukee suoraan järjestön näkemystä, että ryhmäkoko vaikuttaa keskeisesti opetuksen laatuun, erityisasiantuntija Jaakko Salo sanoo.
Tekstin aiheet:
Hyvin mekin opittiin todella isoissa oppilasluokkakoossa aikanaan 60-luvulla. Eikä ollut kovin kaksisia tekniikan apuvälineitäkään kuten on nyt.
Silloin eivät opettavat ryydittäneet oppimista sormille karttakepillä lyömällä tai nurkkaan seisomaan laitolla kuten 1950-luvulla.
Todellinen syy oppimattomuuteen ei ole oppilasmäärässä vaan jossain muussa. Heikko opettaja tai oppilas-aines on pari syytä siihen.
Myös liikaa aineita on. Esim ruotsin kielen opetus on poistettava pakollisena. Sillä kielellä ei tee mitään missään muualla kuin Suomen rannikoilla ja itse Ruotsissa. Tyystin turha kieli kaiken kaikkiaan.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Jos oppilaat olisivat kaikki suomenkielisiä, normaaliterveitä, innokkaita oppijoita, niin luokan koko ei kai olisi kovinkaan ratkaiseva. Oppilaita voisi hyvin jakaa ryhmätöihin ja muuhun itsenäiseen opiskeluun.
Oppilasaines lienee suurin paineita luova tekijä nykyään.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Odottakaahan kun nuo tuhannet muslimikakarat aloittavat ”opistelunsa”. Ruotsikin putosi kauas PISA arvostelussa heidän vuokseen. Se etteivät he opi. he häiriköivät apinoiden lailla. Varsinkin nais-opettajat mukiloidaan ja kiinteistö särjetään. Lopuksi opinahjo tuikataan tuleen koko länsimaista yhteiskuntaa suuresti vihaten.
Noin Ruotsissa. Pian meillä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Suomen vuoden 2012 PISA-tutkimuksissa mukana oli vain kouluja, joissa oli paljon maahanmuuttajia, myös ruotsinkieliset koulut olivat mukana. On selvää, että tulokset putosivat aiemmasta tutkimuksesta.
Julkisesti vinoutunuttta otantaa ihmettelivät ainoastaan minä ja Osmo Soininvaara. Kyselin asiaa myöhemmin tutkimuksen johtajalta, vastattiin, että ”ajateltiin lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla”.
Ihmettelin asiaa, koska PISA on kansainvälinen koulutusjärjestelmä- vertailututkimus, ja meillä otanta noin vinoutunut.
Ihmettelyyni todettiin, että ”asiaa otettiin huomioon kyllä” eli menetelmät olivat sellaisia, että vinouma pystyttiin korjaamaan tutkimusmenetelmillä.
Mainitsemasi ongelma alkaa Suomessakin olla todellinen, koska maahanmuuttajataustaiset ihmiset pakkautuvat pääkaupunkiseudulle, ja heidän lapsensa tiettyihin kouluihin, joista keskiluokan vanhemmat ”kilpailuttavat” lapsensa erikoisluokille tai -kouluihin.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Jatkoa edelliseen…
Opetusministerikin ihmetteli viikolla, mitä pitäisi tehdä, kun peruskoulut teettävät pääsykokeita ja valitsevat näin oppilaitaan.
Tiedän, että esim. Helsingissä on kouluja, joissa pidetään oppilaille äidinkielen pääsykoe. Näin muun kieliset oppilaat suljetaan pois.
Näin koulut eriytyvät. Maahanmuuttajien ja köyhien lapset jäävät omiin kouluihinsa, ja keskiluokan lapset ”pakenevat” erikoiskouluihinsa. Pian Helsingin koulutilanne on sama kuin Ruotsissa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Eihän siinä mitään pahaa ole. Suljetaan pois kieltä osaamattomat.
Monissa oppilaitoksissa on sisäänpääsykokeet. Miksei peruskoulussakin. Aikanaan 1960- luvulla oli oppikoulut ja niissä sisäänpääsykokeet ja lukukausimaksut.
Tosiasia on se, että motivoimaton oppilas jää helposti jälkeen ja alkaa häiriköimään. Näin on usein mamuoppilailla joilla on vaikeuksia suorittaa peruskoulukin.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti