Sana auktoriteetti on aina mietittänyt minua.

Parhaimmillaan auktoriteetti voi miltei huumata kuuntelijansa, mutta harvalla ihmisellä on luontaista auktoriteettia. Auktoriteettiasema pitää opetella tai se tulee iän myötä, kaikki eivät saavuta sitä koskaan.

Helposti luullaan, että miehellä, varsinkin isolla miehellä, olisi luontaista auktoriteettia. Ei pidä paikkaansa. Isokin miesmaikka voi olla hiiri.

Jos ajattelen itseäni, opettajan auktoriteettiasema tuli juuri iän myötä, osin opettelemalla. Jos luokassa joku häiritsee, otan tyynesti lasit pois päästäni ja laitan toisen käteni otsalleni ja nojaan alas, huokaisen ja katselen hetken pöydän pintaa. Usein se riittää.

Jos pojat tappelevat käytävällä, yksi irti-komento riittää, joskus tarvitaan kaksi irti-komentoa. Pukareita ei tarvitse repiä pois toistensa kurkusta.

Aivan viime vuosina luokkiin on inkluusion myötä tullut oppilaita, joihin normikomennot eivät enää purekaan. Muissakin oppilaissa alkaa olla yhä useampia rajattomia lapsia, vaikka valtaosa oppilaista käyttäytyy yhä edelleen hyvin.

Yhteiskunnan polarisaatio, kahtia jakautuminen, näkyy tietenkin koulussakin.

Pahin tilanne on alaluokilla. Opettaja on todella helisemässä, kun pieni oppilas häiriköi tai raivoaa. Vaaratilanteet ovat lähellä, kun sakset heiluvat tai tavara lentää. 

Sijaistin viime viikolla joka päivä eri koulussa ja eri luokka-asteella.

Yhdessä luokassa koulunkäyntiavustaja ohjasi oppilasta tekemään äidinkielen tehtäviään, mutta oppilas ei silti tehnyt elettäkään. Tulin oppilaan luokse ja kehotin minäkin häntä työn pariin. 

Äkkiä oppilas tempaisi pystyyn, repi kirjansa ja katkoi kynänsä, huusi menevänsä kotiin, johon totesin, että ei se sellainen käy. Oppilas juoksi lujaa ikkunan luo, avasi sen ja aikoi hypätä toisesta kerroksesta alas, mutta onneksi ikkunassa oli turvasalpa.

Lopputunnin oppilas istui hiljaa pulpetissaan tekemättä mitään. 

Vastaavia tapauksia tapahtuu isoissa Etelä-Suomen kouluissa joka päivä.

Auktoriteetin perään itkemisen sijaan puhuisin aikuisen ihmisen kunnioituksesta. 

On aivan selvää, jos lapsi ei kunnioita omia vanhempiaan, ei voida olettaa, että hän silloin kunnioittaisi omia opettajiakaan. 

Absoluuttisen selvää on, että kaikki kasvatus lähtee kodista. 

Koulu pystyy jalostamaan kodin tuotosta, parhaimmassa tapauksessa jopa parantamaan pieleen mennyttä kasvatusta. Mutta koulu opettajineen, vaikka kuinka kasvatusoptimisteja ollaan, ei pysty kaikkeen.

Vanhemmat ovat päävastuussa lapsistaan. 

Lastenkasvatusta ei voi ulkoistaa yhteiskunnan vastuulle, ei edes koulun vastuulle. Koululla on on tietenkin oma kasvatusvastuunsa, mutta pääasiassa koulu vastaa opetuksesta.

Tätä rataa tilanteet kouluissa voivat eskaloitua hyvinkin rajuihin yhteenottoihin.

Olen miettinyt pitkään, mitä koulut voisivat sellaisissa tilanteissa tehdä. On turha odottaa, että yhteiskunnalla olisi varaa hankkia kouluihin lasten rauhoittelijoita tai vartijoita, kun säädylliseen opetukseenkaan ei ole varaa. Poliisiakaan ei voi kouluihin jatkuvasti juoksuttaa, eikä suomalaisista kouluista voi vankiloitakaan tehdä.

Urani aikana jopa kaksi psykopaattilasta on palautettu sairaalasta kouluun saatelapulla, emme me voi tehdä mitään, palautetaan takaisin kouluun. Silloin oli ihmettelemistä. 

Koulun auttamisresurssit ovat hyvin pienet.

Suomi alkaa olla kuin pikkuamerikka, jossa suurin kunnioituksen kohde taitaa olla raha. 

Olisiko syytä muuttaa Suomen lakia ja antaa koululle sakotusoikeus? 

Sakotetaan häiriköivien, kiusaavien tai väkivaltaisten lapsien vanhempia? Jonkinlainen rikesakko-oikeus?

Jos kerran koti on vastuussa lapsista ja heidän kasvatuksestaan, niin miksi häiriköivien lasten vanhempia ei oikeasti laiteta vastuuseen? Kun ne kuuluisat koulun keinot eivät enää auta?

Kaikkien lasten on saatava käydä koulunsa rauhassa ja turvallisesti, opiskella ja oppia. Ei ole ollenkaan kivaa, jos oma lapsi on koulussa jonkun toisen lapsen kiusaamisen kohde tai nyrkkeilysäkki.

Onko sana kuri rehalibilitoitava? 

Joskus ulkoinen kuri voi olla tie itsekuriin, omaan mielen hallintaan.

Johonkin aina on piirrettävä rajat.

Koulurauhaa.

http://www.properuskoulu.net/2016/10/rikesakot-kouluun.htmlRikesakot kouluun

* * *

14.10. Iltalehti  

Raivokohtaus luokassa – nyt puhuvat luokanopettajat: ”Onko aikuisen auktoriteetti katoamassa kokonaan?”

Iltalehti kysyi opettajilta, miten he suhtautuvat lahtelaiskoulussa sattuneeseen tapaukseen, jossa malttinsa menettänyt opettaja päätyi nettivideoon.

– Nykynuoret voivat entistä huonommin, Iltalehden haastattelemat opettajat arvioivat.

– Moni hämmästeli, mikseivät nuoret enää kunnioita aikuisia.

– Sosiaaliset taidot ovat heikentyneet älypuhelinten myötä, eräs opettaja arvelee.