Kuntademokratian olemuksesta
En ota kantaa kaupunkipuistoasiaan, koska asiasta päättäminen on helsinkiläisten asia. Jos kaupunkipuisto kiinnostaa, kannattaa lukea koko Hesarin artikkeli.
Minua kavahdutti artikkelin aloitus:
Kansallinen kaupunkipuisto näyttäisi sittenkin etenevän. Helsingin kaupunki ei seiso hankkeen takana, mutta joidenkin ryhmien poliitikoilla on halua toteuttaa aloite kaupungin esityksen vastaisesti.
Hesari sohaisi kuntademokratian ytimeen.
Kaupunginvaltuusto on Helsingissäkin kaupungin ylin päättävä elin. Selvää on, että kaupunkilaiset yrittävät vaikuttaa valtuuston jäseniin, niin pitääkin olla. Kaupunkilaiset ovat valtuustonsa valinneet. Jos valtuuston enemmistö päättää, että kaupunkipuisto perustetaan, silloin se on perustettava.
Kun kirjoitetaan, että kaupunki ei seiso hankkeen takana, minulle jää täysin epäselväksi, mistä on kysymys. Onko kyse kaupungin virkamiehistä vai peräti kaupungin pormestarista?
Kaupungin toimintaa ohjaa poliittinen päätöksenteko ja kaupungin ylin päättävä elin on kaupunginvaltuusto. Kun päätös on tehty, kaupungin viranhaltijoiden tehtävänä on noudattaa ko. päätöstä. Ei ole olemassakaan mitään muuta asioista päättävää kaupunkia kuin kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuuston enemmistö päättää, vaikka kuinka jurppiikin, jos jää tappiolle.
Kyllä kunnissa jossain vaiheessa olisi kokeiltava kansalaisten suoraa vaikuttamista. Ei ole kovin vaikeaa järjestää äänestystä pankkitunnuksia käyttäen. Suoraa vaikuttamista ei voi joka asiassa käyttää, mutta esim. kerran vuodessa voisi, jos asia olisi hyvin tärkeä kaupunkilaisia askarruttava asia.
Helsingissä sellainen asia voisi olla juuri tämä kaupunkipuiston perustaminen. Vantaalla kaupunkilaisia puhuttaa nyt eniten kaupungin tulevat raidehankkeet.
Helsingissä voitaisiin äänestää:
Perustetaanko Helsinkiin kaupunkipuisto?
Kyllä
Ei
Vantaalla voitaisiin äänestää:
Rakennetaanko Vantaan ratikka?
Kyllä
Ei
Kun aloitin kaupunginvaltuutetun hommat, minua järkytti, kun valtuustosalin kahvilassa minua lähestyi eräs nimeltä mainitsematon kaupunginvaltuutettu, joka totesi, Kai-Ari, ethän sinä voi vastustaa virkamiehen esitystä. Päässäni ajattelin, että miksi helvetissä minut on oikein sitten tänne valittu, mutta en sanonut mitään, koska olin niin äimän käkenä.
Totta kai tiedän, että paljon päätetään etukäteen valtuustosalien ulkopuolella. Pari isoa valtapuoluetta voi etukäteen miettiä yhdessä vaikkapa kaupunginjohtajan kanssa jostakin asiasta ja tuoda ko. asian kaupunginhallituksen kautta valtuustosaliin päätettäväksi. Sekin on demokratiaa, koska kaupunkilaiset ovat äänestäneet ko. kaksi puoluetta valtaan.
Jos haluaa muutosta, pitää seuraavissa kuntavaaleissa äänestää muutosta.
http://kaiarilundell.blogspot.com/2020/05/kaupunki-ei-seiso-hankkeen-takana.html
Tekstin aiheet:
Suorat aloitteet, varsinkin sitovat ja äänestetyt aloitteet voivat ajan myötä olla aika arveluttavia.
Koska kuntien populaatio suurimmissa kunnissa alkaa olemaan aika monenväristä (tässä Vantaa kärjessä suuren mamu-prosenttinsa kanssa), niin mamupopulaatiolla on mahdollisuus saada suvakkien kanssa kimpassa läpi mitä kummallisimpia aloitteita. Kantasuomalainen väestö jää vielä nuolemaan näppejään.
Demokratia ei ole sekään mikään kovin hyvä systeemi, loppujen lopuksi. Lobbarit ja painostusryhmät vaikuttavat jatkuvasti asioihin.
Pakkoruotsi on tästä hyvä esimerkki. Monien tutkimusten ja galluppien jälkeen tiedetään hyvin, että kansan enemmistö kannattaa pakkoruotsista luopumista. Mutta varakkaat ruotsinkieliset säätiöt onnistuvat aina lobbaamaan, lahjomaan ja painostamaan päättäjiä. Että se siitä demokratiasta.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti