Perussuomalaiset

Kai-Ari Lundell

Käytöksestä viitonen

3 kommenttia

29.1. Vantaan Sanomat Koululaisten käytöstavat kateissa

Aulis Pitkälän mukaan yksi syy käytöstapojen rapautumiseen on opettajien auktoriteetin murtuminen. Monissa maissa opettajia teititellään, ja ulkomaiset vieraat ihmettelevät, kun Suomessa opettajia sinutellaan.

– Opettajien asema on heikentynyt. Opettaja ei voi olla kaveri eikä häntä saa puhutella kuin kaveria, Pitkälä sanoo, vaikkei kannatakaan paluuta teitittelyyn.

Pitkälä arvioi, että huonoissa käytöstavoissa ja koulukiusaamisessa heijastuvat myös kotien ongelmat, kun vanhemmilla ei ole voimia tukea lasten kasvamista.

– Suomalaisten käytöstavat ovat muutenkin huonoja.

Huonot käytöstavat näkyvät kouluissa rauhattomuutena ja opettajien väsymisenä.

* * *

Laitoin otsikon niin, että kaikki ymmärtävät, mistä on kyse. 

Käyttäytymisen arviointi (Pähkinärinteen koulu)

Huolellisuuden ja käyttäytymisen kriteerit (Utajärven koulu)

Käydessäni oppikoulua käytännössä kaikilla oppilailla oli käytöksestä kymppi. Käytöksen alennus oli vakava paikka, usein se merkitsi koulun vaihtoa. Oikeastaan silloin käytöksen numero ei kuvannut juuri mitään, koska kaikki sen kympin yhtä tai kahta poikkeusta lukuunottamatta saivat.

Nykyään käytöksen tyyppinumeroiksi voidaan ajatella kasia tai ysiä. Kymppi ansaitaan, pitää olla kohtelias, auttaa muita ja olla yhteistyökykyinen. Arviointikeskustelut ovat hieno lisä myös käytöksen arviointiin.

Aulis Pitkälä on entinen Opetushallituksen pääjohtaja. Hän on toiminut sekä Vantaan että Espoon kaupunkien sivistystoimen johdossa, nyt hän teki paluun Espooseen.

Aulis Pitkälä puuttuu vakavaan asiaan ja on oikeassa. Opettajien auktoriteettiasema on murtunut.

Opettaja ei saa olla oppilaan frendi.

Opettaja ei voi olla kaveri eikä häntä saa puhutella kuin kaveria, Pitkälä sanoo, vaikkei kannatakaan paluuta teitittelyyn. (VS)

Martti Haavion auktoriteetin määritelmä on ylevä ja kaunis:

Opettajan auktoriteetilla tarkoitamme siis sitä henkistä voimaa, joka hänestä säteilee koululuokkaan, niin että hän voi ulkonaisesti ja sisäisesti johtaa sitä. Hänen katseensa ja sanansa saavat luokassa aikaan toivotun vaikutuksen.

(Haavio, Martti 1948: Opettajapersoonallisuus, s. 28)

Ei voida sanoa, että koululaisten käytöstavat olisivat yleisesti heikentyneet. Suuri osa lapsista käyttäytyy yhä edelleen hyvin.

Mutta huonosti käyttäytyvien lasten osuus on selvästi kasvanut muutamina viime vuosina. Uutta ovat lähes täysin holtittomasti käyttäytyvät pienet oppilaat. Huudellaan estottomasti mitä vain, oppilas voi jopa käydä opettajaan kiinni, mikä aikaisemmin oli täysin ennenkuulumatonta.

Syy voi olla opettajien auktoriteetin mureneminen kuten Pitkälä toteaa. Samalla tavalla muutkin auktoriteetit ovat murentuneet kuten esim. kirkko. Kodeissa kaikki lapset eivät enää tottele omia vanhempiaan. Kaikki perheet eivät voi hyvin.

Todennäköisesti huonon käytöksen lisääntyminen kouluissa on seurausta yhteiskunnan yleisestä polarisoitumisesta. Yleinen luulo on, että koulu pystyy ratkomaan lähes kaikki yhteiskunnalliset ongelmat. Näin ei ole.

Olen miettinyt usein omaa auktoriteettiani opettajana kuten varmaan muutkin opettajat. Harva meistä on syntymäauktoriteetti, jolle auktoriteetti on luontaista. Suurimmalle osalle meistä auktoriteetti on tullut iän myötä oppimalla.

Onko opetusalan naisistuminen vaikuttanut opettajien auktoriteetin murtumiseen? 

Sekä Aulis Pitkälä että minä olemme vaatineet kouluihin lisää miesopettajia. Kun asiaan puuttuu, yleensä tulee turpiin.

Mieskiintiöt takaisin opettajienkoulutukseen (Properuskoulu 9.3.2014)

Miehiä kouluihin (Properuskoulu 6.1.2010)

Inkluusio on vaikuttanut koulujen työrauhaan, kun erityisoppilaat integroitiin normiluokkiin. Kaikki eivät sopeutuneet, ja osalla heistä on käytösongelmia.

Sijaisena olen kierrellyt useissa kouluissa ja monissa luokissa. Olen huomannut, että luokissa, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia, on selkeästi enemmän käytöshäiriöitä kuin muissa luokissa.

https://properuskoulu.blogspot.fi/2017/01/kaytoksesta-vitonen.html

Osallistu keskusteluun!


3 kommenttia
omihli
#1

Oliskohan syynä yksinkertaiesti koko Peruskoulu järjestelmä?Ja yleensä koko suomalainen kasvatussysteemi? Lapsi laitetaan heti tarhaan, jotta äiti/isä pääsee työelämään. Lapsesta ei saa nauttia kokopäiväisesti, vaan systeemi syyllistää kotiinjäävän. Lapsella ei ole kotona oikeaa auktoriteettiä ja vanhemmat olettavat, että tarhantäti kasvattaa. Meiltä veronmaksajilta otetaan enemmän verorahoja varhaiskasvatukseen(myös lapsettomilta), jotta lapset voidaan ulkoistaa. Sama jatkuu peruskoulussa, mitään ei vaadita. Koulun loputtua ihmetellään, kun ei päästä opiskelemaan (arvosanat ei riitä) eikä työpaikkakaan tule kotiovelle vastaan.
Maahanmuuttotaustaiset lapset ovat luku sinänsä. Heidän vanhempansa ovat valinneet Euroopan ja EU:n uudeksi ”kotimaakseen” ja tienneet tänne tulleessaan, että Suomi (ja koko EU) on kristillinen maa, joten heidän tulee hyväksyä suomalainen kulttuuri ja tavat ja elää sen mukaan.
Kotioloissaan voivat harrastaa omaa kulttuuriaan.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#2

Aikuisuus on hukassa. Aikuisen pitäisi aina olla auktoriteetti, eikä siinä ole kysymys siitä teititelläänkö vai sinutellaan.

Lapsen täytyy tietää ja ymmärtää, että aikuinen/opettaja sanelee säännöt ja suuntaviivat toiminnalle. Tämä on lähtökohta hyville käytöstavoille.

Inkluusio on todellinen ongelma.
Tuntui taas hyvin lapselliselta, kun (oliko se nyt Hesarissa) kehuttiin Meri-Rastilan koulua, jossa mamuja on kai jo jotain 70% oppilaista (ellei enemmänkin).

Meri-Rastila lienee iltaisin lähes sellainen no go -alue ulkopuolisille.
Oletan näin.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
Utelias
#3

Mieltäni raastaa syvä huoli. Miten voimme korvata noille maahantuoduille ja myöskin harvoille omille, jotka ovat jääneet varhaislapsuudessaan vaille KUNNALLISTA VARHAISKASVATUSTA? Nämä tulevat ihmisrauniot on heti otettava erityiskohtelun piiriin. Onneksi valveutunut SDP, on Lauri Ihalaisen johdolla on laatinut uuden suunnitelman Sanssikortti II, joka huomioi asian. Ykköskorttihan ei mitään tuonutkaan, vaikka sitä meille sellaisena myydäänkin.
Ovatko eläkeläiset menettetty sukupolvi? Kuka laatisi heille selviytymiskurssin. Lpoettaisivat sen taitetun indeksin korjaamisesta haikailun.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000