Moni eduskuntaan pyrkivistä kansanedustaehdokkaista oli surullisen kuuluisan ”paskalain” takana, sen jonka kauniina ajatuksen oli pelastaa Itämeri. Eiköhän totuus Itämeren saastumisesta löydy jostain auringonnousun suunnalta, sieltä mistä asutuksien saasteet valuvavat suoraa mereen. Suomessa tuskin kovinkaan monen mummonmökin ”kikkareet” pääsevät seilaamaan merelle saakka.

Asia olisi selvinnyt kunhan asetuksen ”keksijä” olisi ensin tutustunut sakokaivojärjestelmän rakenteeseen ja olisi seuraavaksi ottanut kartan ja merkinnyt siihen punakynällä paskalakipisteet. Eiköhän enin osa pisteistä löydy yli 100 km päästä merestä, saa siinä kikkareet kiemurrella, että perille pääsevät. Suomessa on toimivat sakokaivojärjestelmät, kunhan tyhjennyksestä huolehditaan, niin ehjästä kaivosta ei ympäristöön valu mitään.

Asetuksen toimimattomuus on huomattu, mutta kasvojen menettämisen pelossa tahto sen muuttamisesta puuttuu. Asetuksen puoltajat kun pelkäävät valtion joutuvan maksamaan korvauksia ja sitä riskiä ei kukaan uskalla ottaa.

Itselleni tultiin muutama vuosi sitten tarjoamaan erästä järjestelmään. Tarjoushinta oli yli 12 000 € ja kaiken lisäksi ”kaivon katsojat” rikkoivat betonisen tarkastusluukun (ei ole korvausta näkynyt). Sattuneesta syystä en ostanut tarjottua tuotetta. Huvittavinta oli se, että ko. pakettia myytiin seuraavan viikon lehdessä runsaan 6000 € hintaa, tuskin hekään tappiolla myivät.

Korvaukset hoituisivat esimerkiksi siten, että kohtuuttoman hintaisen järjestelmien myyjät asetetaan korvausvastuuseen, sillä vähintään puolet (p-) tuotteen hinnasta on ilmaa. Ehdotukseni on se, että laitemyyjä/-valmistaja palautta puolet maksetusta laitteistohinnasta ja valtio myöntää loppuosalle täysimääräisen verovähennysoikeuden.

ps tietoa kaupungeista ja maaseudusta, linkki: https://www.tem.fi/ajankohtaista/uutiset/uutisarkisto/uutiset_2013/tarjolla_entista_tarkempaa_tietoa_kaupungeista_ja_maaseudusta.110744.news