Haastattelu Reijo Heikkilä Ilkan toimitus

4 kysymystä, korkeintaan 3 lyhyen virkkeen vastauksia

1) Tulisiko Kuusiokuntien alueella olla tulevaisuudessakin kolme itsenäistä lukion toimipistettä?

Kyllä

2) Tarvitaanko Kuusiokuntien alueella lisää kuntaliitoksia? Jos tarvitaan, ketkä olisivat yhdistyjinä?

Kunta on juuri niin hyvä, kuin sitä hallitsevat virkamiehet, ikävä kyllä valtuutetuilla ei ole siihen näköjään sananvaltaa, eli ei tarvita.

3) Kumpi on tärkeämpi kehittämiskohde, valtatie 18 vai poikittaisratayhteys?

Moottoritietasoinen valtatie 18 ehdottomasti! Rakennetaan kunnollinen ja toimiva tiestö kasvattamaan koko vaalipiirin yritys- ja kansantaloutta

4) Mitä vaikuttaa Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistaminen yhteisyritykselle?

Tavoitteena on saada säästöjä, mutta vielä liian aikaista arvioida lopputulosta. Yhteisyrityksen hyvä puoli on se, että mahdollisista voitoista saa myös kunta osakkuusosuutensa.

_______________________________________________

4 kysymystä, vastauspituus vapaa

1.    Mikä sinusta on tällä haavaa pahin Kuusiokuntien elinvoimaa ja tulevaisuutta uhkaava tekijä?

Suurin ongelma on jo yli 30 – vuotta jatkunut keskittämisen ja suuruuden ihannointi, jonka varjolla maaseudun ja pienien seutukuntien elinmahdollisuudet on imetty muutaman suurkaupungin kasvattamiseksi. Esimerkiksi koulutuspoliittisen keskittämisen aiheuttama koulutusmahdollisuuksien puute on syy, jonka vuoksi nuoriso muuttaa muualle. Tämä vähentää heille suunnattujen palvelujen tarvetta, joka puolestaan vähentää työpaikkojen tarvetta ja määrää. Kerrannaisvaikutuksen vuoksi myös muiden palvelujen ja töiden tarve vähenee. Tämä kaikki aiheuttaa sen, että paikalliset idearikkaat nuoret, jotka ovat koulutuksen perässä muuttaneet pois, perustavat myös yrityksensä muualle. Samalla myös heidän perustamansa perheet jäävät uudelle kotipaikalle, jolloin myös Kuusiokuntien väkiluku laskee.

2.    Entä millä tätä uhkaa torjuisit?

Uhkaavien tekijöiden torjunta edellyttää myös valtion asutus- ja puolustus strategian rajua muutosta. Suomen puolustuksen ja kriisivalmiuden perusteet tulevat haja-asustusalueilta ja niitä on vahvistettava, muuttamalla suuruuden ihannointia tukevaa ja koko maapalloa pelastavaa, ikivihreää verotusta ja aluepolitiikkaa. Kunnilta uhkien torjunta vaatii pitkäjännitteisyyttä, joka perustuu lapsien ja perheiden hyvinvoinnin ja palvelujen parantamiseen. Lapsissa on kuntien tulevaisuus ja siitä on oltava valmis myös maksamaan.

Yritystoimintaa, asumista ja viihtyvyyttä tukeva järkevä ja oikeudenmukainen asemakaavoitus on kunnan tärkeimpiä tehtäviä ja siinä on paljon parannettavaa. Yritystoiminnan ja asuinalueiden pitkäjännitteinen kehittäminen ei pienten erillisten palapelikaavojen vuoksi onnistu. Helposti tulee tilanne, jossa asuinalueen lähivirkistysaluetta tai puistosta yritetään väkisin jyrätä paikoitusalueeksi, jolloin asiasta tapellaan 3 vuotta, kun tasa-arvoisella kaavoituksella olisi lopputulos saavutettu vuodessa.

Moni kunta kasvattaa verotulojaan nostamalla kiinteistöveroja, mutta kukaan ei tunnu ymmärtävän sen seurauksia. Kiristyvän kiinteistöverotuksen seurauksena  moni yritys rakentaa vain sen, mikä on aivan välttämätöntä, ei sitä, mikä on yrityksen kehittämisen kannalta tarpeellista. Sama koskee omakotitalorakentajia sekä maa- ja metsätalousyrittäjiä, aivan kaikkia suomalaisia. Kiinteistöverotus on harha, jolla kunnat sahaavat vain omaa oksaansa, sillä saadaan helppoja pikavoittoja, mutta samalla se tappaa kaikenlaisen kehityksen.

3.    Olisiko sinusta perussuomalaisten pitänyt mennä neljä vuotta sitten vaalien jälkeen hallitukseen?

Perussuomalaiset tekivät jotain, jota mikään muu puolue ei ollut koskaan aikaisemmin tehnyt, he pitivät vaalilupauksensa ja hyvä niin. Moni irvaili hallitusneuvottelujen aikana, miten varmasti Perussuomalaisten takki kääntyy, heidän pettymyksensä oli todella suuri, kuin näin ei tapahtunutkaan. Monella muulla hallitusneuvottelijalla pyörivät kyllä sukatkin jalassa ja taisi lopuksi joku jäädä jopa ilman paitaa, sen verran kiihkeää oli lupauksien murskaaminen.

Kun muuta ei keksitty, niin seuraavaksi Perussuomalaisia väitettiin vastuun pakoilusta. Tästä voi kukin miettiä, mikä on se hinta tai summa, jolla kunkin omat periaatteet ovat myytävissä? Lahjoittaisitko asuntosi ja omaisuutesi jollekin etelämaalaiselle ja näkisit sen vuoksi itse kurjuutta ja nälkää?  Suomessa on tempputyöllistetyt mukaan lukien n. 500 000 työtöntä, vanhuksien hoitoon eivät rahat riitä. Tulevaisuutemme turvaajien, lasten tulevaisuus murskataan koulusäästöillä. Lisäksi tiestö tuhotaan ja silti raha annetaan yhteisen hyvän nimissä muille. Kuka haluaa olla mukana tällaisessa?

4.    Mitä perussuomalaisiin liittyvää ennakkoluuloa tai väärinkäsitystä olet useimmiten saanut oikaista?

Aika harvoin niistä kuulee, muutaman kerran on noita kahta edellisessä kysymyksessä mainittua kohtaa saanut selventää. Kerran olisin halunnut vastata huutoon: ”minä en rasistien kanssa keskustele”, mutta kun kommentin esittäjä ”juoksi” pois, niin en pystynyt. Olisin vain halunnut tietää miten hän tietää minusta jotain, jota minä en itsekään tiedä itsestäni.

Rasismia en hyväksy, mutten hyväksy sitäkään, että vaikean kysymyksen esittäjää syytetään omien argumenttitaitojen puutteessa rasistiksi. Asiat eivät koskaan selviä, ellei niistä pysty keskustelemaan ja väärinymmärryksiä oikaisemaan. Pahin esimerkki on erilaisten tukien ja rahoituksen tietoturvaan vetoavat peittelemisyritykset. Suomalaisilla on perustuslaillinen oikeus saada tasa-arvoista kohtelua ja tietoa sen toteutumisesta, myös siitä ylittääkö jollekin ryhmälle maksettu tuki alimman eläkkeen tai muun perustulon.