Oikeuksista ja velvollisuuksista
Oikeuksia kyllä riittää, mutta velvollisuuksista puhutaan hiljempaa.
Suomessa jokainen tuntee oikeutensa hämmästyttävän tarkasti. Oikeus palveluihin, oikeus tukeen, oikeus tulla kuulluksi, oikeus vaatia lisää. Oikeus löytyy joka tilanteeseen kuin monitoimityökalu taskunpohjalta.
Velvollisuuksien kohdalla tapahtuu kuitenkin erikoinen ilmiö. Ne katoavat näkyvistä nopeammin kuin veronpalautus veronmaksajan kukkarosta.
Moni näyttää ajattelevan, että yhteiskunta on loputon noutopöytä, jossa saa käydä hakemassa lisää ikuisesti. Harvempi muistaa, että jonkun pitää myös kattaa pöytä, tiskata astiat ja maksaa lasku.
Oikeudet ovat sivistyneen yhteiskunnan kruunu. Velvollisuudet ovat sen perustus. Kruunu ilman perustusta ei pysy pystyssä, vaikka siitä kuinka paljon somessa tykättäisiin.
Yhteiskunta toimii vasta silloin, kun kysymys ei
ole vain: ”Mitä minä saan?” vaan myös: ”Mitä minä annan?”
Summa summarum: Oikeudet ilman velvollisuuksia ovat merkityksettömiä, koska velvollisuuksien varaan kaikki oikeudet rakentuvat.
Jouni Vallin
Etelä-Pohjanmaan Aluehallituksen
2. Varapuheenjohtaja
Tekstin aiheet:
Meillä on Suomessa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen edelleen Moskovasta saapuneita ”turvapaikanhakijoita”, jotka ovat eläneet suomalaisten veronmaksajien rahoilla tekemättä päivääkään töitä kaikki nämä vuodet.
Ovat kenties kielitaidottomina saaneet Suomen kaksoiskansalaisuuden ja kenties ovat Suomen passilla matkustaneet lähtömaihin?
Herää kysymys, onko oikeutettua?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Somalit tulivat elämään herroiksi, osaavat ottaa kaiken irti sosiaalieduista ja sen lisäksi somalit ovat kovia perustamaan erilaisia yhdistyksiä ja hakemaan niiden kautta kaikkia mahdollisia tukia ja apurahoja, on jos jonkinmoista aputyöntekijää yhteiskunnan varoilla palkattu, elättejä riittää.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Myös Afganistanista?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Suomi ei voi rahoittaa puolen miljoonan lisäväestön hyvinvointipalveluja kiristämällä veroja. Järjestelmä on jo mitoitettu äärirajoille, ja lisäkiristys romahduttaisi veropohjan. Ratkaisu ei ole veroprosenteissa, vaan menojen kohdentamisessa ja veropohjan kasvattamisessa.
Velka ei ole keino välttää veronkirityksiä, koska korkomenot muuttuvat pysyviksi menoiksi. Kun velka kasvaa, korko alkaa syödä veropohjaa, ja lopulta joudutaan kiristämään veroja enemmän kuin alussa olisi tarvittu. Tämä ei ole poliittinen mielipide vaan matemaattinen seuraus.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Suomen tulovirta ei kestä puolta miljoonaa lisäsuuta, ellei suuri osa heistä tuota vientituloja tai muuta veropohjaa. Muuten menot kasvavat, velka kasvaa ja korko alkaa syödä järjestelmää sisältäpäin. Tuo aiheuttaa luokkaa 12-13 miljardia euroa lisämenoja joka vuosi, eli noin 23 000-26 000 euroa/vuosi/henkilö.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Politiikka
Nasima Razmyar perussuomalaisista: ”Ei ole salonkikelpoinen puolue”/IL
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti