Kuusamossa on käyty kiivasta keskustelua eduskuntavaalien ehdokasasettelusta ennen ja jälkeen vaalien, samoin vaalituloksesta peilaten sitä tehtyihin ehdokasvalintoihin. Siinä mielessä tehdyt ehdokasvalinnat olivat vääriä, että yksikään kuusamolaisista tarjolla olleista ei päässyt lähellekään tavoitettaan.

Erimielisyyttä on syntynyt jo ehdokasrekrytoinnin perusteista lähtien. Mitä ominaisuuksia eri puolueiden tulisi arvostaa ja suosia ehdokaskarsinnoissaan? Minä painottaisin henkilökohtaisesti erityisesti aikaisempien vaalien äänikertymiä. Yleensä keskinkertainen menestys kuntavaaleissa ei johda edes samantasoiseen menestykseen valtiollisissa vaaleissa.

Politiikka on myös rasite

Muita eduskuntaan vakavasti pyrkivän perusedellytyksiä ovat henkilökohtaiset kyvyt ja näytöt aikaisemmasta poliittisesta toiminnasta ja ansiot elämänurallaan. Täytyy muistaa kuitenkin se, että nykyisin juuri poliittinen menneisyys ja tausta saattavat nousta enemmänkin kompastuskiveksi ja rasitteeksi kuin tarjota oikotietä ammattipoliitikon tehtäviin.

Mikäli ehdokasvalinnat Kuusamossa olisi tehty kunkin puolueen absoluuttinen yhteinen etu edellä, olisi meillä ollut kovin toisenlainen ehdokastarjonta paikkakunnallamme. Se vaan on niin raadollista, että valintapeliin sotketaan aivan muita tekijöitä mukaan aina henkilökohtaisesta valtapolitiikasta erilaisten herra- tai rouvaköörien keskinäisiin paikanjakokoplauksiin asti. Tästähän saimme kouluesimerkin ja esimakua jo heti tuoreeltaan kuntavaalien jälkeisissä luottamuspaikkojen jakonäytelmissä.

Tieteellisesti kestävään tarkastelutapaan

Julkisessa keskustelussa minua on erityisesti häirinnyt se, että vaalianalyyseihin sotketaan tavan takaa omia mieltymyksiä ja antipatioita. Itse olen pyrkinyt tuomaan esille vain tosiasiat ja selvät faktat – täysin riippumatta siitä, mikä on minun oma henkilökohtainen mielipiteeni ja kokemuspohjani itse ehdokkaan persoonasta ja asennoitumiseni häneen.

Toinen minua vaivaava seikka on ollut se, että eräiltä arvioitsijoilta puuttuu kokonaisnäkemys tilanteesta ja samoin tapahtumien aikajanat ovat lahjakkaasti hukassa. Tämä ongelma koskee erityisesti keskustapuolueen ehdokasvalinnan etenemistä näillä kulmakunnilla. Siksipä peräänkuuluttaisin sekä tilastojen hallintaa että myös tieteellisen tarkastelutavan käyttöön ottamista.

Ensinnäkin Kuusamon keskustapuolue teki valintansa oman eduskuntavaaliehdokkaansa suhteen sinänsä demokraattisesti jäsenvaalissa. Lopputuloksena siitä oli kaiketi se, että yksi vastaehdokas vaihtoi puolueleiriä ja toinen ei tainnut olla järin suuresti kampanja-apuna paikallisen jäsenvaalin voittajalle. Tosin lieventävänä seikkana lienee ääniharavan varpaille astuminen kuntavaalien jälkinäytöksissä.

Pudasjärven ehdokkuudet ratkesivat myöhemmin

Mennäänpä sitten Pudasjärvelle. Sieltä keskustan jäsenvaaliin osallistui kaksi kuntavaaleissa eniten ääniä saanutta keskustapuolueen ehdokasta. Heidän välillään ääniero oli silloin vain vaivaiset 3 ääntä. Molemmilla osapuilleen 150 kannattajaa takanaan. Lähes puolta Kuusamoa pienemmässä kaupungissa peräti kaksi kepun jäsenvaaliehdokasta keräsi todellakin enemmän ääniä kumpainenkin kuin Kuusamosta paikallisesti ehdolle karsiutunut eduskuntavaalien keskustalainen ehdokasehdokas.

Tässä vaiheessa Pudasjärven keskustan ek-vaaliehdokas ei ole ollut vielä edes selvillä. Se ratkaistiin vasta keskustan piirin jäsenäänestyksessä. Ja siinäkin molemmat pudasjärveläiset keskustan ehdokkaat päihittivät puolueen kuusamolaisehdokkaan. Siis kumpikin heistä ja vieläpä puolet Kuusamoa pienemmässä pitäjässä! Viimeistään tässä vaiheessa paniikkinappulan olisi pitänyt olla pohjaan painettuna täällä Kuusamon kepu-päässä!

Etumatka ei ollut umpeen kurottavissa

Edelleen arviointia jatkettaessa, on oletettavaa, että kahden pudasjärveläisen ehdokkaan saama esivaalikannatus keskittyy lopullisessa vaalitilanteessa kumman tahansa valituksi tulleen hyväksi, sillä ulkopuoliset ovat jo tässä yhteydessä korjanneet osansa äänipotista. Näin ollen Pudasjärven ehdokkaaksi jäsenäänestyksen perusteella tulleella oli tosiasiallisesti yli kaksinkertainen – väestöpohjaan suhteutettuna jopa nelinkertainen – kannatuspohja kuusamolaisehdokkaaseen nähden.

Vielä tässä vaiheessa olisi voinut tehdä johtopäätöksiä vaaliosallistumisen mielekkyydestä. Tosin keskustapuolueessa vaaleja ei käydä kuin vähäiseltä osin ehdokkaiden omakustanteisesti. Mihinkään lukkarinrakkausasioihin en välitä ottaa kantaa näissä vaalianalysoinneissa, sillä ne ovat vain epätieteellistä täytesanastoa.

Ehdokkuuksia ei ratkaista jonottamalla

Ehdokkuuksia ei sen koommin pidä jakaa minkään vuorolappujen perusteella, vaan kaikkien puolueiden olisi keskityttävä parhaimpien mahdollisten potentiaalisten äänimagneettien löytämiseen. Paikat ja valtaosuudet kun jaetaan vain ja ainoastaan äänimääräperusteisesti.

Kaikesta tästä huolimatta en jaksa tuntea vähäisintäkään vahingoniloa joidenkin ehdokkaiden eduskuntavaaliepäonnistumisista. Tiedän näet oman lapsuusperheeni kohdalla, mitä taloudellisia ja ajankäytöllisiä uhrauksia poliittinen osallistuminen vaatii. Omassa elämässäni olen sille lohkaissut osani, mutta hirttäytymistä yksinomaan sen varaan olen vältellyt viimeiseen saakka.

Mikäli Kuusamosta halutaan jatkossa vielä saada aikaan suorat oman paikkakunnan eduskuntayhteydet, niin siihen tehtävään on löydettävä puoluerajat ylittävä yhteisehdokas. Kokonaan päivänpolitiikan ja puolueiden ulkopuolelta.

Joukamo Kortesalmi (ps.)

kaupunginvaltuutettu