Kuusamoa kohtasi 22.6. miesmuistiin pahin myrskytuho Paula-myrskyn aikaansaamana. Pahimmat tuhoalueet Kuusamossa sijaitsevat Etelä-Kuusamossa. Puuta kaatui ja vauri-oitui paikkakunnalla arviolta satoja tuhansia kuutioita menetysten ollessa monimiljoonaisia. Useat metsänomistajat menettivät myrskyssä lähes koko puustopääomansa. Tuhot raken-nuksille ja rakennelmille olivat myös mittavat.

Myrsky- ja luonnontuhoihin varautuminen vakuutusturvalla on käytännössä suurilla tiloilla lähes mahdotonta, koska vuotuiset vakuutusmaksut nousevat kohtuuttoman suuriksi maksaa. Todennäköiset tuhot tulisivat moneen kertaan itse ja etukäteen maksetuiksi vuosikymmenten kuluessa.

Myrskyssä metsänomistajat kokivat ensinnäkin markkinatilanteen romahtamisen menetyk-set, kun puuta tuli tarjolle yhtäkkiä kasapäin. Lisäksi tukkia pirstoutui ja sotkeentui käyttö-kelvottomaksi, tukkiosuutta tärvääntyi kuitupuuksi ja korjuun viivästyessä tukkipuuta muut-tuu edelleen vain kuitupuun arvoiseksi. Kaikkea kaatunutta puustoa ei voida taloudellisesti metsistämme korjata pois.

Metsänomistajat menettivät laajasti myös tulevien vuosien arvokasvua, jolloin odotusarvot kadotettiin. Tuulituhot ulottuivat myös nuoriin metsiin ja taimikoihin, jolloin hakkuutulot eivät kata edes uudistamiskustannuksia. Kohdealueen maaseudun metsätalousyrittäjät menettivät myrskyssä pahimmillaan koko elinkeinonsa, tulevaisuuden hakkuumahdollisuudet ja elinaikanaan saatavissa olevat puukauppatulot.

Nyt on yhteiskuntamme tultava apuun koronaakin pahemmin metsänomistajia koitelleessa kurimuksessa ainakin uudistustukena ja korvaavan lisämaan saannin järjestelemisessä.

Muutoin olen sitä mieltä, että Kuusamo on edelleenkin pelastettava!

Mainituilla perusteilla kysyn Kuusamon kaupunginhallitukselta:

Mihin välittömiin toimiin Kuusamon kaupunki ai-koo ryhtyä Paula-myrskyn aiheuttamien valtavien metsätuhojen haittojen, menetysten ja kustan-nusten helpottamiseksi Etelä-Kuusamossa?

___________________________________

Joukamo Kortesalmi, kaupunginvaltuutettu