YEL-uudistus on syytä harkita kokonaisuutena
Suomi on pysynyt hyvinvointivaltiona pitkälti yrittäjien/yritysten ansiosta. Suomi tarvitsee jatkossakin menestyviä yrittäjiä ja ammattitaitoisia palkansaajia. On tärkeää pitää kaikki mukana työelämässä synkkenevien talousennusteiden vallatessa otsikoita – myös pienyrittäjät. Tätä ollaan nyt romuttamassa.
Tikun nokkaan on nostettu yrittäjien osalta n. 350 milj.€/vuosi eläkekertymän vajaus, jonka valtio joutuu kompensoimaan, kun nyky-yrittäjien maksamat YEL-maksut eivät riitä kattamaan jo eläkkeellä olevien yrittäjien eläkekuluja.
Useat yrittäjät maksavat eläkemaksuja lain salliman minimimäärän, kun tulovirta ei mahdollista suurempia YEL-maksuja. Kaikki irrotettavissa oleva raha on käytettävä yrityksen pyörittämiseen. Tämä ongelma vaivaa etenkin uraansa aloittavia ja pienyrittäjiä.
Yrittäjien eläke kerätään vuosittain työeläkemaksuilla ja täydennetään valtion maksuosuudella.
Yrittäjät ovat voineet vaikuttaa maksamansa YEL-maksun suuruuteen, vaikka laki velvoittaakin eläkeyhtiön arvioimaan yrittäjän ilmoittaman työtulon suuruuden. Tästä maksusta katetaan myös yrittäjien mahdollinen työkyvyttömyyskorvaus YEL-maksujen mukaisessa suhteessa.
Usein yrittäjän työ kattaa koko valveillaoloajan. Harvalla on varaa palkata sellaiseen ulkopuolista työntekijää, tai maksaa sen perusteella määräytyvää YEL-maksua. Epäilen, että kaavailtu YEL-maksujen korotus on suurelle osalle yrittäjistä naula arkun kanteen ja osa joutunee lopettamaan toimintansa kannattamattomana ja ajautuu työttömäksi. Siihen meillä ei olisi varaa.
Yritykset työllistävät palkansaajia. Palkkatuloista kertyy tuloveroa – myös yrittäjän omasta palkasta. Lisäksi yrittäjät maksavat palkoista perittävät sivukulut, yhteisöveroa ja arvonlisäveroa.
Myös työterveyshuolto katetaan yritysten lompakosta. Sen arvo nousee ensi vuonna äärettömän suureksi, kun hyvinvointialueet joutuvat rahanpuutteessa karsimaan palveluitaan dramaattisesti. Näin ollen yrittäjien hyötyä yhteiskunnalle ei voida mitata pelkästään eläkemaksuissa.
Valtion eläkejärjestelmän piiristä maksetut eläkemenot olivat v. 2021 n.4,8 mrd. €. Yrittäjien valtiolle aiheuttama eläkekulu on tuosta vain murto-osa.
Eläkevaroja on rahastoitu n. 250 mrd €, kun eläkevastuut ovat liki 1000 mrd €. YEL-eläkerahoja ei ole rahastoitu lainkaan. Eläkejärjestelmä on rakennettu näin. Tässä piileekin todellinen eläkepommi. Eläkejärjestelmää olisi mielestäni syytä ajatella kokonaisuutena, eikä keskittyä vain murto-osan kattavaan YEL-eläkkeeseen.
Tekstin aiheet:
YEL näitä epäkohtia , pullahtelee yrittäjille tämän tästä ! Ja päättäjien hulvaton tuhlailu vaan , kiihtyy , myös mielettömät , sijoitukset ”forttumit jne !?!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
YEL on närhen munia. Suomella on hyvä mahdollisuus ajautua ensi talvena hallitsemattomaan hyperinflaatioon. Jos moni kansalainen ja yrittäjä ei pysty maksamaan energialaskua ja loput joutuvat nostamaan hintoja, alkaa kierre. Jauhojengi ajattelee vain, missä seuraava viiva on, mutta setä pohtii sitä, jos inflaatio ylittää tietyn tason, siirrytään hallitsemattomaan hyperinflaatioon. Silloin ei näillä YEL asioilla ole mitään merkitystä. Jauhojengi rulettaa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Nyt haukkana siis yrittäjien kimppuun? Virkamiesrälssi tuntuu olevan aina huolissaan tuosta tulopuolesta, niiltä nyhdetään joilta suinkin oletetaan jotain saatavan.
Se vain on valitettavaa, että menopuolen korjaamisessa ei niin aktiivisia ollakaan. Milloin on hallinoissa tapahtunut viimeksi tuottavuuden kehitystä? Sitä, jota yrittäjät joutuvat tekemään jatkuvasti. Hallinnossa tehtävien MUUTTUESSA ne ratkotaan lisäämällä heti nautintaoikeuksiiin kuuluvien määrää.
Maahan jo aikoja sitten tulleiden aiheuttamia kustannuksia, ei hallinnoijien suuresta määrästä huolimatta, osata laskea ja selvittää. Yrittäjien eläkevaje kyllä näemmä osataan!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Älä poika raavi päätäsi, menee tikkuja sormiin.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti