Vastuu terveys- ja hoivapalveluiden, sekä pelastustoimen järjestämisestä on siirtynyt sote-uudistuksen myötä kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta.

Hoitohenkilökunta on ajettu aivan loppuun. Sairauslomat, jopa alan vaihto on verottanut resursseja valtavasti. Henkilöstöä ei riitä alati pitkittyvän koronan hoitoon. Ei myöskään koronan vuoksi siirrettyjen hoitojonojen purkamiseen. Pakkorokotukset saivat henkilökuntapaon kiihtymään entisestään.

Nopeaa ratkaisua ongelmaan ei ole.

Ulkomailta tuotu henkilökunta aiheuttaa potilasturvallisuuden kannalta riskin etenkin iäkkäämpien potilaiden osalta yhteisen kielen puuttuessa.

Ulkolaisen hoitohenkilökunnan mukana muuttaa usein myös puoliso ja lapset. Heille tarvitaan asuntoja, mutta myös päivähoidon, sekä koulupaikkojen järjestämisen tarve lisääntyvät.

Tästä hyötyvät rakennusliikkeet lisääntyvän asuntotarpeen vuoksi, mutta myös asuntojen vuokraamista tarjoavat yhtiöt esim. Kojamo ja sitä kautta myös ammattiyhdistysliikkeet verottomina osinkoina.

Lisäksi hyötyä saavat ulkolaisia hoitoalan ihmisiä maahan tuovat yritykset, jotka Ylen tietojen mukaan rahastavat toistakymmentätuhatta euroa / maahan tuotu hoitaja.

Pienellä palkalla ei kateta Suomen kalliita elinkustannuksia – näin ulkomailta tuoduille hoitajille joudutaan maksamaan erilaisia tukia, kuten asumistukea ja toimeentulotukea palkan lisäksi.

Tässä ratkaisumallissa piilee myös vaara hoitoalan palkkatason pienenemisestä entisestään. Näin ollen meillä olisi alati lisääntyvä joukko siirtymässä erilaisten tukien varaan selviytyäkseen jokapäiväisistä elinkustannuksista.

Usein on niin, että esim. Filippiinien ja Thaimaan suunnalta tulevilla hoitajilla on tavoitteena lähettää täällä ansaitusta palkasta rahaa kotimaahan vanhemmilleen. Kun he huomaavat, ettei Suomessa tehdystä työstä jää rahaa kotiin lähettäväksi, siirtyvät he Ruotsiin, tai Norjaan, missä hoitoalan palkkataso on huomattavasti Suomea parempi.

Hoitajien poistuessa maasta saattaa käydä niin, että Suomelle jäävät käteen ainoastaan kustannukset maahantuonnista, hoitajien kieli- ja lisäkoulutuksesta, joka vaaditaan täällä suoritettavaa ammatinharjoittamista varten, ellei lähtömaassa suoritettu ammatillinen koulutus ole Valviran hyväksymä. Myös turha infran rakentaminen kuormittaa suomalaisia veronmaksajia.

Taloudellisesti ulkolainen työvoima ei siis liene kaikkein toimivin ratkaisu. Tosiasia on kuitenkin se, että henkilökuntaa tarvitaan alalle paljon lisää. On ennustettu, että soteala tarvitsee vuosiin 2030, 2040 mennessä jopa 200 000 uutta työntekijää.

Poliittiset päättäjät eivät voi luvata kenellekään palkankorotuksia. Itse näen kuitenkin terveydenhuollon ja pelastustoimen niin tärkeäksi, että siihen olisi löydettävä rahaa ja näin houkuteltava ensisijaisesti alalta poistunutta suomalaista hoitohenkilökuntaa takaisin töihin – paitsi palkka-/veropolitiikalla, niin myös työolosuhteiden inhimillistämisellä.

Käteen jäävän palkan nousu voisi houkutella muun alan suomalaisia työnhakijoita alan vaihtoon muuntokoulutuksen kautta, palkkakuilun kaventuessa oman alan ja terveydenhoitoalan välillä.

Näin osa palkkakulujen noususta katettaisi työttömyyskorvausten päättymisellä työhakijoiden työllistyessä hoitoalalle.

Tarvittaisi myös pelastusopisto pääkaupunkiseudulle, jotta mm. eläköitymisen myötä poistuvalle henkilökunnalle saataisi tuotettua korvaajat ja vähennettäisi ylityön tarvetta.

Meillä suomalaisilla on oikeus saada verorahoillemme vastinetta terveyteemme ja turvallisuuteemme liittyvissä asioissa, jotka tärkeimpinä peruspalveluina ovat alun perin olleet yksi merkittävä peruste Suomen korkeaan verotukseen.

Edessä on arvokeskustelu siitä, mihin verorahamme käytetään?

Itse näkisin verovarojamme käytettävän ensisijaisesti juuri meidän tavallisten suomalaisten hyväksi – en niinkään jaettavaksi ulkomaille hankkeisiin, joiden tuloksista ei välttämättä edes raportoida Suomeen.

-Jos avustamme itsemme hengiltä auttamalla muita, kuormitamme alati vähenevää auttamiskykyisten joukkoa yhä enemmän.

Ensin omat asiat kuntoon täällä Suomessa ja jos sen jälkeen on varaa, voimme halutessamme auttaa muita, mutta ei velaksi.

Jorma Piisinen

Eduskuntavaaliehdokas 2023

Uusimaa