On käynyt selväksi, että osa Turun kaupungin liikuntapaikoista on luokattoman huonossa kunnossa ja niiden kunnostamiseen tai korvaamiseen uudella olisi ryhdyttävä viipymättä. Mistään yllätyksestä tai huonosta tuurista ei kuitenkaan ole kyse, vaan kaupunki on vuosien huonolla päätöksenteolla aiheuttanut ongelman itse itselleen. Koska akuutin korjausvelan pottia on kerätty jo n.100 miljoonan euron verran, on tietenkin järkevää tutkia kaikki mahdollisuudet, miten liikunnan laadukas harrastaminen saadaan turvattua myös tuleviksi vuosikymmeniksi. Ikävä kyllä kaupungissa on tahoja, jotka luopuisivat kunnallisesta liikuntapaikka tarjonnasta ja yksioikoisesti yksityistäisivät lähes kaiken mahdollisen. Olisimmeko valmiita ottamaan tämän riskin, joka toteutuessaan vaarantaisi tasapuolisesti eri lajeja huomioivan vuoronjakojärjestelmän ja kunnan tarjoamat kohtuuhintaiset käyttömaksut. Esimerkiksi jo nyt kunnallista tarjonnasta huolimatta yksityisesti tuotettu jääaika on merkittävästi arvokkaampaa. Ei ole sattumaa, että paikalliset liikemiehet ovat kiinnostuneet juuri näistä lehtien palstoilla olevista paljon kävijämääriä saavuttavista liikuntapaikoista, jotka tulisi toteuttaa kunnallisina hankkeina.
Kaupungin varainhankinnan kustannukset ovat tällä hetkellä huomattavan matalalla tasolla ja kaupungilla on samalla pysyvä tarve korkeankäyttöasteen liikuntatiloihin. Edellä mainitulla perusteella kaupungille ei ole taloudellisesti mielekästä maksaa yksityiselle liikuntapaikan tuottajalle lasten ja nuorten harrastamisesta korkeita käyttömaksuja jopa vuosikymmeniä eteenpäin.
Jotta uudistukset ovat toteutettavissa kaupungin on nostettava arvostustaan liikuntaan kohtaan ja merkittävästi kasvatettava panostustaan sen harrastamiseen. Viime vuosina on hassattu kymmeniä miljoonia euroja kaupungin varoja ideologisiin ja vitsikin saakka päätyneiksi kaupunkikehityshankkeisiin. Nyt on viimein tullut lasten, nuorten ja liikunnanharrastajien vuoro.