Miksi? Miksi niiden kannattaa tulla Suomeen? Pitkän ja kylmän talven maahan, jossa kaikki on kalliimpaa kuin muualla? Koska täällä ulkomaalaisille annetaan kaikki puoli-ilmaiseksi tai ilmaiseksi?

Yöjunassa mennään taas…

Suurin osa suomalaisista nukkuu, tai on työstä niin väsyneitä, että eivät jaksa kiinnostua aiheesta. Eikä maassa oikein haluta käydä myöskään minkäänlaista julkista keskustelua. Hys, hys vain… ei kansalaisten tarvitse tietää, miten heidän rahakukkaroistaan kohta rahoja puristellaan…!

Mikä on ensisijainen, pitkäaikainen sähkösopimus, joka datakeskuksen kanssa allekirjoitetaan?

Se on ansa. Vähän kuin hankeen piilotettu telamiina, joka paljastuu vasta, kun lumi sulaa? 

”Ensisijainen” tässä yhteydessä merkitsee oikeutta kiilata suomalainen teollisuus.

Ei kiilata puolustusvoimia eikä sairaaloita, mutta jos kisaa sähköstä tulee, niin kiilataan suomalainen teollisuus ja yritykset.

Jaa, mitenkö? Mieti hetki. Oletko ollut koskaan töissä tehtaassa? Noh, kuvittele itsesi paperitehtaaseen, terästehtaaseen, sahalle tai laivanrakennusteollisuuden palvelukseen. Siellä ei tarvita sähköä silloin, kun on huoltoseisokki tai kun laiva on juuri toimitettu tilaajalle.

Mutta muina aikoina sähköä kuluu. Melko paljon. Työvaiheista riippuen. Jos sitten keskellä kovia pakkasia esimerkiksi Olkiluoto 3 joudutaan jonkun vian vuoksi ajamaan alas, mitä tapahtuu? Kyllä. Aivan oikein: koska sähköntuotantoa on vähemmän, mutta kulutus pysyy samana, pörssisähkö kallistuu.

Kiinteähintainen sähkösopimus ei jousta, maksajaksi jää pörssisähkön käyttäjä

Datakeskusta ei Olkiluodon ongelmat haittaa. Se on sopinut itselleen kiinteän hinnan. Kärvistelkää te muut. Paperitehdas maksakoot sähköstään korkeampaa hintaa, terästehtaan gogili kylmetköön, saha seisauttakoon koneet ja kuljetukset hetkeksi ja telakka pitäköön pekkaset nyt – jatketaan töitä joskus myöhemmin. Jos jatketaan?

Ja Sinä, kuluttaja maanmatonen, ei parane nillittää, jos joudut maksamaan sähköstäsi kaksin- tai kolminkertaisen hinnan nykyiseen verrattuna – mitä menit äänestämään väärin? Tai jätit äänestämättä? Joku tästäkin päätti.

Mutta aijoo, telkkarista tuli ”Tanssii tähtien kanssa”. Eikä tullut edes mieleen, että jonakin iltana TV pimenisi vain siksi, että sähkönjakelua kotitalouksille rajoitetaan – koska on pidettävä kiinni ensisijaisista, pitkäaikaisista ja kiinteähintaisista sähkösopimuksista, joita suomalaiset solmivat datakeskuskiimassaan ulkomaalaisten kanssa.

Suomeen TUODAAN sähköä jo nyt!

Ydinvoimaloistaan huolimatta Suomi ei ole täysin omavarainen sähkön suhteen. Syksyllä ja talvella meille siirretään sähköä Ruotsista.

Siirtoyhteyksien kapasiteetti on kuitenkin rajoitettu, ja sen kanssa on ollut ongelmia. Siirtoyhteydet ovat häiriöherkkiä. Kaapeleita voi katketa. Itse voimalaitoksissa on saattanut ilmetä vaurioita, jotka ovat ylikuormittaneet kantaverkkoa – ja näin on noussut pörssisähkön hinta; sekä suomalaiselle teollisuudelle, yrittäjille että kotitalouksille.

Hiilivoimalat ja turve on ajettu alas eikä joustovaraa tule mistään, mutta ensisijainen pitää kiinni ensisijaisuudestaan. Ensisijaisen, pitkäaikaisen ja kiinteähintaisen sähkösopimuksen tehnyt datakeskus ei jousta – missään tilanteessa. Ei, vaikka joku sähkövoimala olisi toimintahäiriön vuoksi poissa pelistä kuukausia.

Voidaanko datakeskusta pitää turvallisuusuhkana?

Suomessa on vältytty rajuilta, yhteiskuntaa vakavasti uhkaavilta sähkökatkoksilta lähinnä erinomaisen insinööriosaamisen ja hyvän onnen avulla.

Nyt eletään siinä uskossa, että mahdollisuus kohdistaa energiaverotusta datakeskuksiin olisi joku uusi Nokia. No, ei ole.

Datakeskukset ovat kuin valtioita valtion sisällä; työntekijät eivät tule Suomesta eikä omistus. Mutta kenen vastuulle kuuluvat Suomeen tulleiden työntekijöiden puolisot ja lapset? Kuka heistä vastaa?

Taasko tänne tulee lisää elätettäviä?

Onko tämä joku hybridi Troijan hevonen? Minä vain kysyn!

Ja, ollakseni tasapuolinen, annan lopuksi puheenvuoron insinööreille ja datakeskushankkeista hyötyvälle kaupalliselle taholle:

”Wärtsilä liittyy rakenteilla oleviin datakeskuksiin ennen kaikkea varavoiman, verkkoon kytkettyjen joustavien voimalaitosten sekä energianhallintajärjestelmien toimittajana. Datakeskusten räjähdysmäinen kasvu – erityisesti tekoälylaskennan (AI) vaatiman suuren tehonkulutuksen myötä – luo haasteita sähköverkkojen riittävyydelle ja toimintavarmuudelle. Wärtsilä ratkaisee näitä haasteita kolmella keskeisellä tavalla:

1. Varavoimaratkaisut (Backup Power) Datakeskukset vaativat 100 % toimintavarmuuden (99.999 % käytettävyysaika). Mikäli sähköverkko katkeaa, datakeskuksen toiminta täytyy turvata välittömästi. * Wärtsilä toimittaa suuren mittakaavan polttomoottorigeneraattoreita, jotka käynnistyvät sekunneissa sähkökatkon sattuessa. * Yhtiön kehittämät moottorit voivat toimia perinteisen dieselin lisäksi uusiutuvilla polttoaineilla (kuten HVO/synteettiset polttoaineet) ja tulevaisuudessa muuntautua käyttämään vesinieluja (kuten vesipohjaisia polttoaineita tai vetyä), mikä auttaa datakeskuksia saavuttamaan päästötavoitteensa.

2. Sähköverkon tasapainotus ja oma energiantuotanto (On-site Power Generation) Monilla alueilla (esim. Yhdysvalloissa ja Euroopassa) paikallinen sähköverkko ei pysty tarjoamaan riittävästi liitäntätehoa uusia suuria datakeskuksia varten. * Datakeskuksia rakennetaan yhä enemmän omavaraisen energiantuotannon (Off-grid / Island mode) varaan, jossa Wärtsilän joustavat kaasumoottorivoimalaitokset toimivat ensisijaisena sähkölähteenä. * Wärtsilän moottorit pystyvät säätämään tehoaan nopeasti tuuli- ja aurinkoenergian vaihteluiden mukaan, mikä mahdollistaa uusiutuvan energian ja polttomoottorikapasiteetin yhdistämisen hybridijärjestelmiksi.

3. Energianhallinta ja akkuvarastot (GEMS-ohjelmisto & Akut) * Wärtsilä on yksi maailman johtavista energian varastointijärjestelmien (BESS) ja niiden ohjelmistojen toimittajista. * Yhtiön GEMS-energianhallinta-alusta (Energy Management System) optimoi datakeskuksen sähkönkäyttöä reaaliaikaisesti: se ohjaa akkujen latausta ja purkua, varavoimamoottoreita sekä verkkosähkön käyttöä pörssisähkön hinnan ja verkon rasituksen mukaan.

Wärtsilä ei siis rakenna itse datakeskusten palvelinsaleja tai IT-infrastruktuuria, vaan tarjoaa kriittisen energiainfrastruktuurin, joka mahdollistaa datakeskusten rakentamisen ja luotettavan toiminnan myös sähköverkon kapasiteettirajoitusten keskellä.” (Noudettu Internetistä 26.8.2026)

Suomi tarjoaa!

Ja vielä kommentti ulkomailta:

”A New York Times article was titled The Wall Street is Growing Sceptical of the Data Center Boom (September 23, 2026) for three key reasons: “the sheer scale of debt issuance being used to fund the hectic pace of the data center rollout by the hyperscalers building them”, “unit economics of AI continue to be questionable and aren’t moving in the right direction … The price of AI is collapsing, while the cost of building it is not” and, the math for the AI Labs “only works, it seems, on the assumption of epic revenue growth.”

The article referred to Cory Doctorow, a journalist-activist famous for the concept enshittification as a 2022 version for degradation of the online environment, who said that these “companies are claiming that they are so cool that their profitability can only be measured using a novel, secret form of mathematics.”

IPOs are delayed, communities are pushing back, and AI executives warned of the technology’s dangers and suggested slowing down the pace of development.” (Noudettu Internetistä 24.9.2026)