Koronapandemiaan ja siihen liittyviin torjuntatoimiin sidottu keskustelu on huonoa. Niin huonoa, että siitä on helppo vetää yhtäläismerkit Woke-Rasmuksen ja Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen sivistyneeseen sanavaihtoon. Siinä sanavaihdossa maailmassa on vain umpisuvakkeja ja täysrasisteja – ei ketään muuta.

Koronatoimista puhuminen kyllästyttää varmasti kaikkia. Useilla epidemian torjuntatoimilla puututaan kuitenkin ihmisten perusoikeuksiin, ja käsiteltävät kysymykset ovat liian tärkeitä, että ne voitaisiin jättää vain ääripäiden meuhkattavaksi.

Mistä argumentoidaan

Ensimmäinen keskustelua vaikeuttava seikka on se, että maailmaa riivaavasta epidemiasta on erittäin vaikea saada jaettua todellisuutta. 

Suomalainen päättäjä ja viranomainen ovat menettäneet munakasta kokatessaan melkoisen siivun luottamuspääomaansa. Enää ei tule ulkomailla röyhisteltyä rintaa siitä, miten hieno ja kaikkeen varautunut Huoltovarmuskeskus meiltä Suomesta löytyykään.

Enää ei tule uskottua, että rajaviranomainen tai poliisi proaktiivisesti noudattaa lakia. Sen verran pahaa jälkeä tekivät tapaukset, joissa rajavartiolaitos ”keskustelemalla” käännytti suomalaisia perustuslain vastaisesti rajalta.

Enää ei tule uskottua, että viranomainen puhuu aina totta. Sen verran pahaa jälkeä tekivät luvut, joissa aivan hatusta heitettiin, että jos vaaleja ei nyt heti siirretä, saadaan ihan kohta 10 000 tartuntaan päivässä.

Johonkin pitää kuitenkin uskoa, ja en suostu muodostamaan käsitystä todellisuudesta sen perusteella, että kovimmin Internetissä huutava on oikeassa. Päätetään siis luottaa THL:n omiin lukuihin ja ajatella itse. Tehdä johtopäätökset itse.

Perusoikeuksien rajoittaminen

Epidemian hallitsemiseksi tehtävät torjuntatoimet asettavat rajoituksia ihmisten perusoikeuksiin. Kaikkien vakavimmat loukkaukset kohdistuvat elinkeinonvapauteen, liikkumisen vapauteen sekä omaa kehoa koskeviin vapauksiin. Vapaaehtoinen ei ole oikeasti vapaaehtoista, jos kieltäytymisestä on seurauksia.

Siinä, että perusoikeuksia rajoitetaan lakiin perustuen, ei toki ole mitään erityistä. Melkein kaikki suomalaiset ovat valmiit hyväksymään sen, että esimerkiksi kansakunnan selviäminen on sellainen hyve, jonka vuoksi nuoret miehet voidaan pakottaa armeijaan.

Vapaus on kuitenkin arvo, joka on hyvästä syystä asetettu itseisarvona jopa demokratian yläpuolelle. 2/3 ei voi demokratialla päättää, että 1/3 asetetaan orjiksi. Vapaus on niin tärkeä arvo, että sen eteen voidaan uhrata jonkin verran ihmishenkiä.

Eikä minua yhtään hävetä tai pelota sanoa näin: THL:n omat luvut eivät osoita minulle mitään sellaista, joka oikeuttaisi vuosia jatkuvia rajoituksia kansalaisen perusoikeuksiin.

Rajoituksia ei voi pitää voimassa omaa saamattomuuttaa

Kun tämä suuri harjoitus vuoden 2020 maaliskuussa alkoi, puhuttiin laajasti siitä, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on uhattuna, jos epidemia pääsee leviämään hallitsemattomasti. Tämä tarkoitti, että järjestelmä ei yksinkertaisesti selviä siitä, jos suuri määrä ihmisiä sairastuu samanaikaisesti.

On aavistuksen huolestuttavaa, että terveydenhuoltojärjestelmämme marginaalit on rakennettu niin ohuiksi, että järjestelmä ei kertakaikkiaan kestä laajempaa ja yllättävää kuormitusta.

Vaikka viranomaisten nimenomainen tehtävä onkin mielestäni varautua ennakoimattomaan, voin ymmärtää, että joskus tulee vastaan sellaista, johon ei voida olla valmiita. Tästä syystä voidaan hyväksyä rajoituksia perusoikeuksiin siihen saakka, että terveydenhuoltojärjestelmä saadaan rukattua valmiiksi ottamaan vastaan lisääntyneen potilaskuorman ja suorittamaan tehtävänsä epidemiasta huolimatta.

Tällöin perusoikeuksia voidaan väliaikaisesti rajoittaa siksi aikaa, että tarvittavat toimet on tehty.

Puolitoista vuotta myöhemmin ollaan tilanteessa, jossa tehohoitopaikkoja on jäljellä yksi.

Näyttää vahvasti siltä, että järjestelmä paikkaa omaa haluttomuuttaan, saamattomuuttaan, laiskuuttaan tai kyvyttömyyttään ihmisten perusoikeuksia rajoittamalla. Yhteiskunnan ei tule toimia näin. Veroja kerätään sen vuoksi, että kykenemme hoitamaan velvoitteemme ja jotta vapauksiin ei tarvitse puuttua.

Asia on nimenomaisesti jyrkän periaatteellinen, ja siksi kaikille uusille rajoitustoimille pitää sanoa tiukka ei. Vielä pari vuotta sitten kuvittelin, ettei tätä näkemystä erikseen tarvitsisi puolustaa.