Perussuomalaiset

Jarmo Hussi

PISA-tutkimus osoittaa poikkeaman koulutuksen periytymisessä

PISA-tutkimuksissa todetaan maahanmuuttajilla olevan oppimisessa huomattava ero kantaväestöön kaikilla mitatuilla alueilla: Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden matematiikan keskiarvo oli 413 pistettä ja toisen sukupolven 442 pistettä.

Ilman maahanmuuttajataustaa olevilla oppilailla pistemäärä oli 491 pistettä. Piste-erot ensimmäisen polven maahanmuuttajien sekä syntyperäisten suomalaisoppilaiden välillä oli keskimäärin 78 pistettä.

Vastaavasti toisen sukupolven maahanmuuttajat pärjäsivät matematiikan osaamisessa keskimäärin 49 pistettä heikommin syntyperäisiin oppilaisiin verrattuna.

Matematiikassa keskiarvoero syntyperäisten oppilaiden ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien välillä on pienentynyt 11 pistettä vuoden 2012 Pisa-kierroksesta.

Lukutaidossa syntyperäisten suomalaisten keskimääräinen pistemäärä (500) oli merkitsevästi korkeampi verrattuna ensimmäisen (384) ja toisen sukupolven (439) maahanmuuttajaoppilaisiin. Myös luonnontieteissä syntyperäisten suomalaisten pistemäärien keskiarvo (519) oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi ensimmäisen (410) ja toisen (453) sukupolven maahanmuuttajiin verrattuna.” Samassa Iltalehden uutisessa todetaan koulutuksen periytyvyys. Vanhempien koulutus, ammatti ja kodin varallisuus olivat kaikissa maissa yhteydessä oppilaiden osaamiseen.

Suomessa sosioekonomiselta taustaltaan ylimmän neljänneksen oppilaiden pistemäärä oli matematiikassa 529 ja alimman neljänneksen keskiarvo 446 pistettä. Keskiarvojen ero oli täten 83 pistettä. (OECD-maissa vastaava ero 93 pistettä)

Yle kertoo 4.10.2023 tuoreesta THL:n tutkimuksesta seuraavaa: Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan maahanmuuttajista liki 50 prosenttia on korkeasti koulutettuja. Suomalaisväestössä vastaava luku on vain 40 prosenttia. Uutisen otsikossa valiteltiin kuitenkin seuraavaa: THL:n mukaan maahanmuuttajat ovat korkeasti koulutettuja – yritimme selvittää pitääkö väite paikkaansa, mutta tietoa löytyy heikosti.

Ehkä kannattaisi lukea omia julkaisuja. Yle Turvapaikanhakijat sittenkin varsin koulutettuja – ministeriön tilaama kartoitus valmistui.

MTV:lle asia oli selvä jo 2015: Turvapaikanhakijoiden joukossa nyt erityisen paljon korkeasti koulutettuja. Leena Markkanen kertoo, että nyt tulleiden joukossa on erityisen paljon korkeasti koulutettua väkeä.

– On lääkäreitä ja insinöörejä ja muutenkin kielitaitoista porukkaa. Mitä olen henkilökunnan kanssa jutellut niin noin puolet heistä on todella koulutettua porukkaa, Markkanen jatkaa.

Myös SDP:n Mia-Petra Kumpula-Natri havaitsi liikkuvat akateemikot vuonna 2016: Balkanin maanteillä taivaltaa korkeakoulutettu joukko. Pakolaisten päästävä korkeakouluihin!

Kun korkea koulutustaso on nyt useamman kerran mediassa todettu olisi tutkimuksen paikka: Miksi maahanmuuttajataustaisien korkeakoulutettujen koulutus ei periydy. Olisiko syy mahdollisesti tavassa jolla vanhempien koulutus on Tilastokeskuksessa selvitetty? Tapa käy ilmi aiemmin mainitusta Ylen uutisesta:

Rekisteritietojen perusteella korkeakoulutusta oli saanut 25 prosenttia maahanmuuttajista, mutta kyselytutkimuksessa luku oli 40 prosenttia.

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Liisa Larja pitää kyselytutkimuksella saatua tulosta totuudenmukaisempana.

Vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa maahanmuuttajien korkeakoulutuksen asteeksi saatiin 40 prosenttia. Nyt korkeasti koulutettuja maahanmuuttajista oli 49 prosenttia.

Mistä kasvu voisi johtua, sitä voi vain arvailla. Todellakin arvailla.

– En osaa sanoa, että mistä tämä johtuu. Onko maahanmuuttajaväestön koulutustaso parantunut, vai onko kyse tutkimusten menetelmäeroista, pohtii työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Liisa Larja.

Mitä maahanmuuttajat ovat tarkalleen ottaen ulkomailla opiskelleet ja mihin ammatteihin valmistuneet, siitä ei ole saatavilla tarkempaa tietoa.

TIlastokeskuksen yliaktuuari Tarja Baumgartnerin mukaan asiaa ei selvitetä maahantulon yhteydessä millään tavalla.

Jep jep.

Jos haluaa tietää mitä kouluissamme on tapahtunut kannattaa tutustua uunituoreeseen Suomen perustan julkaisemaan Koulukirjaan.

Tekstin aiheet: