Demokraattinen päätöksenteko tarkoittaa, että enemmistön mielipide voittaa, ja vähemmistön mielipide jää oppositioon. Paljon voidaan kuitenkin kuntapolitiikassa tehdä ja vaikuttaa ennen tätä – päätöksenteon valmisteluvaiheessa ja aloitteiden eteenpäin viemisessä.

Olen valitettavasti kuullut, että Perussuomalaisten valtuustoryhmän hyvätkään ehdotukset eivät aina ole saaneet positiivista vastaanottoa muilta valtuustoryhmiltä Helsingin valtuustossa. Perussuomalaisten ehdottamina aloitteet ovat saattaneet jäädä vaille kannatusta. Jos jokin muu ryhmittymä on tehnyt vastaavan ehdotuksen, tämä vastaava ehdotus on sen sijaan mennyt eteenpäin muiden ryhmien kannatuksella. Olen myös kuullut siitä, että Perussuomalaiset ovat pyydettäessä ennakkoluulottomasti menneet jonkin toisen ryhmän valtuustoaloitteen taakse, kun valtuustoaloite on tukenut Perussuomalaisten tavoitteita. Vastaavassa tilanteessa Perussuomalaiset on saattanut jäädä yksin, eli Perussuomalaisten valtuustoaloitetta ei olekaan lupauksista huolimatta kannatettu.

Koetaanko joissakin puolueissa perussuomalaiset yhteistyökyvyttömiksi, vai mistä on kysymys? Onko kysymys ennakkoluuloista vailla perusteita? Uskon ja toivon, että on kysymys jälkimmäiseksi mainitusta.

Aikaisemmassa työssäni asianajajana hoidin muun muassa lasten huolto- ja tapaamisriitoja. Monesti tilanteet olivat tulehtuneet niin pahasti, että toinen vanhempi tai molemmat vanhemmat eivät suostuneet tekemään minkäänlaisia kompromisseja. Oli sanomattakin selvää, että näissä tapauksissa asioita käsiteltiin useissa oikeusasteissa. Käsittely saattoi jatkua vuosia, ja samat asiat riitautettiin useita kertoja. Konfliktit olisivat olleet ratkaistavissa sovinnollisesti. Tämä olisi edellyttänyt sitä, kumpikin riitapuoli olisi omalta osaltaan pyrkinyt yhteistyöhön ja ollut aidosti valmis myös kompromisseihin lapsen etu huomioiden.

Poliittinen päätöksenteko toki vaatii seisomista omien periaatteiden ja tavoitteiden takana. Kaikki ajavat ensisijaisesti niitä arvoja, jotka ovat puolueen tavoitteiden mukaisia. Yhteistyökyky on kuitenkin avaimena siihen, että omia tavoitteita saa vietyä eteenpäin. Yhteistyö vaatii tiettyä ennakkoluulottomuutta ja heittäytymistä. Ainakin sen suhteen olisi suotavaa tehdä kompromisseja, ettei hyvä valtuustoaloite kaadu pelkästään siihen, että jollakin puolueryhmittymällä on luutunut käsitys tietyn puolueen edustajista tai heidän motiiveistaan.

Mikäli tulisin valituksi Helsingin kaupunginvaltuustoon kesän 2021 kuntavaaleissa, pyrkisin omalta osaltani rakentavaan yhteistyöhön yli puoluerajojen Perussuomalaisten linjauksia unohtamatta. Tulevalla valtuustokaudella korostuu erityisesti taloudenhallinta menojen ja investointien kriittisen tarkastelun ja priorisoinnin muodossa. Siten peruspalvelut voidaan turvata helsinkiläisille myös jatkossa.

Toivoisin, että valtuustossa ei olisi ennakkoasenteita esim. sen suhteen, mikä puolueryhmä on aloitteen tekijänä. Jos aloite on hyvä, se on hyvä. Eikö tärkeintä ole se, että hyvä asia etenee mahdollisimman nopeasti riippumatta siitä, kuka on ollut alun perin aloitteen tekijänä? Tältä osin toivoisin yhteistyökykyä ja ennakkoluulottomuutta kaikilta puolueilta ja valtuustoryhmiltä tulevaisuuden päätöksenteossa. Siten saavutetaan parhaat synergiaedut, eikä päätöksenteko junnaa turhaan poliittisten ennakkoluulojen vuoksi. Toivoisin, että Helsingin kaupunginvaltuusto toimisi yhteistyökyvyn osalta mallina kaikille Suomen kuntien ja kaupunkien valtuustoille tulevalla valtuustokaudella. Yhteistyössä on voimaa!