Nokian kaupunginhallitus antoi 24.1.2022 päätöksen koskien Tartuntatautilain väliaikaisen 48 a § :n velvoitteita ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden suojaamista covid 19-taudilta. Koronarokotussuojaa edellytetään listauksen mukaan useassa kymmenessä eri Nokialla sijaitsevassa tilassa työskenteleviltä sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöiltä. Rokotussuojan vaihtoehtoina ovat joko alle kuusi kuukautta sitten sairastettu koronatauti tai enintään 72 h vanha todistus negatiivisesta testistä silloin, kun kyseessä on henkilö, joka ei voi ottaa rokotetta lääketieteellisestä syystä.

Tartuntatautilain 48 a §:n väliaikaisen muutoksen tavoitteena on suojella potilaiden ja asiakkaiden terveyttä ja palvelujärjestelmän kantokykyä covid-19-pandemian aikana. Nykytiedon valossa koronavirus ja erityisesti sen omikronmuunnos tarttuu niin rokottamattomasta kuin rokotetustakin henkilöstä. Rokotteen tarjoama suoja vakavaa tautimuotoa vastaan ei ole pysyvä, vaan heikkenee ajan myötä. Riskiryhmäläiset ovat saaneet rokotesuojansa tehosteineen ensimmäisten joukossa.

Itä-Suomen julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen arvosteli hiljattain koronapassia siitä, että rokottamattomat katsottiin spitaalisiksi vailla samoja perusoikeuksia, kuin rokotetuilla. ”Järjestelmä ei ollut kiinnostunut siitä, olimmeko me (rokotetut) terveitä vai sairaita teatteriin tai ravintolaan mennessämme. Sen sijaan oltiin hirveän kiinnostuneita siitä, olivatko terveet rokottamattomat varmasti terveitä”, Muukkonen toteaa. Moni hoitoalalla työskentelevä koronarokottamaton onkin ihmetellyt, miten hänen työpanoksensa on kelvannut koko kuluneen kriisin ajan, mutta nyt hänet luokitellaan potentiaaliseksi uhaksi potilasturvallisuudelle.

Lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtajan Silja Paavola huomautti joulukuun 2021 lopulla ennen ns. pakkorokotuslain nuijimista eduskunnassa, että työvoimapulasta kärsivällä hoitoalalla ei ole varaa mahdolliseen irtisanoutumisaaltoon. Osa hoitajista on vastustanut lakimuutosta ja kokee sen loukkaavan itsemääräämisoikeuttaan. Paavolan mukaan olisi tärkeää huolehtia, että kaikki muut tartuntojen leviämistä estävät suojausmekanismit ovat kunnossa. Suomessa vain yksittäiset ihmiset ovat todistetusti saaneet hoitohenkilökunnalta koronatartunnan, hän toteaa.

Koronapassin käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävissä herättää monia kysymyksiä. Onko kaikille halukkaille passittomille tarjolla muuta työsopimuksen mukaista työtä? Paljonko terveitä, ammattitaitoisia, mutta passittomia työntekijöitä on siirtymässä tai jo siirtynyt alalta pois? Saadaanko uutta työvoimaa tilalle? Säilyykö kantokyky ja potilasturvallisuus? Tilanteessa, jossa alalla jo valmiiksi teetetään paljon ylitöitä, henkilökunta on kuormittunutta ja sijaisia voi olla haastavaa saada, voidaan joutua soveltamaan joka tapauksessa ns. erityistä syytä käyttää rokottamatonta työntekijää. Koronapassien sijaan työntekijöiden säännöllinen pikatestaus olisi parempi tapa varmistaa, ettei tartuntaa ole. Tätä ehdotti Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra jo 9.12.2021 eduskunnassa käydyssä keskustelussa.