Perussuomalaiset

Jarmo Hussi

Hyvin hoidettu pandemia?

Kirjoituksessa ruoditaan hallituksen toimia kuinka hyvin ne vastaavat kirjallisissa kysymyksissä annettuihin vastauksiin. Maskikauppojen osalta julkisuudessa olleita tietoja on täydennetty poliisin maskikauppohin liittyvän materiaalin perusteella.

24.1.2020 Arja Juvonen jätti kirjallisen kysymyksen hallituksen varautumisesta pandemiaan: Mihin toimiin hallitus ryhtyy varautuakseen koronavirusepidemiaan Suomessa? Kyseisenä päivänä mediassa oli uutisoitu ensimmäiset koronaepäilyt Suomessa.

13.2. Sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) otetaan yhteyttä Huoltovarmuuskeskukseen (HKV) sähköpostilla. Valmiusjohtaja Pekka Tulokas toteaa HVK:n perusturvaosaston johtajalle Jyrki Hakolalle ettei STM:llä ole rahoitusta suojainhankintoihin. Materiaalihankintoihin tulee kuitenkin ryhtyä viipymättä, koska niiden saatavuus markkinoilta vaikeutuu jatkuvasti. Tulokas totesi tuolloin, että Suomen suojainmäärä on vajavainen.

Kyseisen postin jakelulistalla on STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila.

HVK:n toimitusjohtaja Tomi Lounema lähettää samana päivänä Varhilalle sähköpostin, jossa hän kertoo suojainhankintojen olevan työn alla. Viestissä Lounema toteaa HVK:n toimivan suojainhankinnoissa ”yhteisen hyvän nimissä”, koska virustilanne

on akuutti, kansallinen varautumistaso on osoittautunut heikoksi ja koska ”STM:n hallinnonala ei kykene tekemään tarvittavia välittömiä materiaalihankintoja”.

Lisäksi Lounema viestii joutuvansa tehtävänsä puolesta ottamaan esille sen, että jokainen hallinnonala ja viranomainen vastaa omasta varautumisestaan, ja että materiaalisen varautumisen taso sairaanhoitopiireissä osoittautui käsillä olevan tilanteen osalta varsin heikoksi, vaikka asiaa on suojaintenkin osalta aiemmin arvioitu.

17.2. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru vastaa kysymykseen. Huolimatta vallitsevasta tilanteesta vastaus on seuravanlainen:

Suomessa on varauduttu tartuntatauteihin valtakunnallisesti ja paikallisesti. Esimerkiksi influenssapandemian varalle on olemassa vuonna 2012 päivitetty kansallinen pandemiavarautumissuunnitelma ja siihen liittyvä materiaalisen varautumisen suunnitelma, jotka on laadittu STM:n johdolla yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa. Varautumissuunnitelma ohjaa

varautumista terveydenhuollon kaikilla hallinnon tasoilla. Varautumissuunnitelman tavoitteena on mahdollisten väestön terveydelle aiheutuvien haittojen rajoittaminen sekä yhteiskunnan toimintojen jatkuvuuden turvaaminen sekä tukea valmistautumista muilla hallinnonaloilla. STM on tehnyt varautumistoimenpiteitä kokonaisturvallisuuden mallin mukaisesti viranomaisyhteistyönä muun muassa sisäministeriön ja ulkoministeriön kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö ylläpitää kansallista tilannekuvaa ja vastaa materiaalisesta varautumisesta yhteistyössä huoltovarmuuskeskuksen ja sairaanhoitopiirien kanssa.

Tilanteen seurannan ja analyysien perusteella on muun muassa toteutettu kansalais- ja viranomaisviestintää, kehitetty materiaalista valmiutta, nostettu omaa johtamisvalmiutta ja tiivistetty viranomaisten välistä yhteydenpitoa.

25.2. Lounema lähettää sähköpostiviestin TEM:n virkamiehille, jossa hän muistuttaa että terveydenhuollon varautuminen on STM:n hallinnonalan vastuulla tarkoittaen käytännössä sairaanhoitopiirejä. – STM:llä on kansallinen pandemiasuunnitelma, jossa on määritelty suojainmäärät. Koronavirustilanteen yhteydessä on havaittu, ettei sairaanhoitopiireillä ole lähellekään suunnitelman mukaisia varastoja.

Suunnitelma on tehty vaan suunnitelman mukaan ei ole toimittu. Sähköpostissa Lounema kertoo, että HVK:lla on varastossaan merkittäviä määriä vanhentuneita suojaimia. Ne ovat jääneet yli aiemmista hankinnoista ja jätetty HVK:n varastoon niin sanotusti pahan päivän varalle. Lounema kertoo VTT:n testien osoittavan että suojaimille asetetut vaatimukset täyttyvät. Lounema pelkää että käydystä keskustelusta saisi sen vaikutelman että suojainten varastointi olisi ylipäätänsä ollut HVK:n tehtävä.

TEM:n valtiosihteeri Ville Kopra pyytää Lounemalta suppeaa tiivistystä varautumisesta pääministerin ilmoitusta varten. Tiivistelmäpyynnön loppuun Korpela on sulkuihin kirjoittanut ohjeen olla syyttämättä tietenkään voimakkaasti ketään osapuolta mutta vastuut kuvaten. Lounema kertoo vastauksessaan varautumisen olevan STM:n hallinnonalan vastuulla ja käytännössä varautuminen tehdään sairaanhoitopiireissä. Vastauksessa todetaan myös puutteellinen varautuminen tilanteeseen.

26.2. Lounema osallistuu palaveriin yhdessä työministeri Tuula Haataisen (sd), tämän erityisavustajan Timo Nevarannan, hallitusneuvos Kari Klemmin, HVK:n perusturvaosaston johtajan Jyrki Hakolan ja Ville Kopran kanssa.

Louneman sähköpostiviestin mukaan erityisavustaja Nevaranta esittää heikon maskitilanteen vierittämistä HVK:n niskoille ”lähellä kansalaisia olevien” sairaanhoitopiirien maineen varjelemiseksi. Jälkeenpäin asiasta tiedusteltaessa Haatainen totesi ettei muista käytyä keskustelua, koska siitä on kulunut niin pitkä aika. Hän kuitenkin myönsi aineiston perusteella että kyseinen keskustelu oli käyty. Kari Klemm on kertonut medialle ettei hänellä ole syytä lähteä kiistämään Louneman näkemystä keskustelusta.

27.2. Sanna Marin antaa pääministerin ilmoituksen. Ilmoituksessa Marin korostaa useaan otteeseen hyvää

valmistautumista tilanteeseen.

Maailman terveysjärjestö on arvioinut koronaviruksen leviävän herkästi maasta toiseen ja siksi Suomikin on varautunut taudin leviämiseen laaja-alaisesti eri hallinnonaloilla.

Tämä ei onneksi ole myöskään ensimmäinen kerta, kun varaudutaan epidemioihin ja pandemioihin. Suomi on maa, jossa terveydenhuolto toimii hyvin ja viranomaisten ammattitaito on ensiluokkaista.

Materiaalinen valmius muun muassa suojainten osalta on tarkistettu ja vaikka lisävarusteita tarvitaankin, niin tilanne on parempi kuin monissa Euroopan maissa.

Haluamme rauhoittaa ihmisten mieliä ja mahdollisia huolia koronavirukseen liittyen. Siksi olemme myös halunneet laajasti kertoa tilanteesta ja Suomen varautumisesta. Tärkeää on, että varaudumme huolellisesti, mutta samaan aikaan vältämme ylimitoitettuja toimia, joista olisi yhteiskunnalle enemmän haittaa kuin hyötyä. Hallitus toimii tässäkin kysymyksessä vastuullisesti ja oikeaan ja ajantasaiseen tietoon nojaten.

1.3. Lounema ilmoittaa Varhilalle, että HVK:n suojainhankinta ei markkinatilanteen takia suju toivotusti.

Koska HVK:n suojainhankinta ei ainakaan tämänhetkisen näkymän mukaan tuota toivottua tulosta, tuon esille tarpeen ennakollisesti varautua HVK:n varastoissa olevien pakkausmerkinnöiltään vanhentuneiden mutta laboratoriotesteissä suojaavuusvaatimukset täyttävien tuotteiden käyttöön ottamiseen.

5.3. Varhila ilmoittaa ministeriön verkkkosivulla suojavarusteita olevan riittävästi.

Ensisijaisesti infektiopotilaita hoitavien ammattihenkilöiden käyttöön tarkoitettuja suojavarusteita on riittävästi kaikilla alueilla. Niitä voidaan siirtää tarvittaessa valmiusvarastoista sellaiselle alueelle, jossa mahdollisia tautitapauksia olisi muita alueita enemmän.

12.3. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen kehui eduskunnan kyselytunnilla Suomen olevan varustautunut käsillä olleeseen tilanteeseen ”äärimmäisen hyvin” sikainfluenssan jälkityön seurauksena.

Meillä on esimerkiksi näitä hoitotarvikkeita, suojautumisvarusteita hoitohenkilökunnalle varastossa tällä hetkellä runsaasti, Pekonen totesi.

23. 3. STM:n tiedotteessa todetaan, että koronaepidemiaan on varauduttu ja että hoitoon tarvittavia suojaimia on hyvä määrä.

Ne eivät ole loppumassa. Sairaanhoitopiirien valmiussuunnitelmien mukaisesti eri toimijoilla on olemassa perusvarastot.

Samassa tiedotteessa kerrotaan että Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Huoltovarmuuskeskusta (HVK) hajauttamaan lääkintämateriaalia ja suojavälineitä viidelle yliopistolliselle sairaanhoitopiirille. Tiedotteessa kerrotaan myös että samaan aikaan, kun varmuusvarastosta aletaan jakaa suojavarusteita viidelle alueelle, ryhdytään HVK:n varastoja täydentämään.

Saman illan A-Studiossa STM:n ylijohtaja Päivi Sillanaukee toteaa kenttää varten olevan miljoonia kirurgisia

suojaimia ja satojatuhansia hengityssuojaimia. Hänen mukaansa suojaimet tulevat riittämään. HVK:n esitutkintamateriaalissa STM:n valmiusjohtaja Pekka Tulokas on eri linjoilla.

Kun varmuusvarastot avattiin, niin suojaimet olisivat riittäneet viikoksi, ellei lisähankintoja olisi aloitettu tekemään.

26.3. Presidentti Niinistö ehdottaa koronanyrkin perustamista Sanna Marinille. Toistan moneen kertaan esitetyn ajatuksen operatiivisen ”nyrkin” käyttämisestä. Hyvin koottu kriisiryhmä kartoittaa ongelmat, hankkii tiedot, kerää julkisen ja yksityisen osaamisen ja esittää sitten maan hallitukselle tilannekuvaa ja ehdottaa toimenpiteitä. Ryhmä siis omistautuisi kokonaan koronan käsittelyyn.

28.3. Aloitetaan Uudenmaan sulku koronan leviämisen rajoittamiseksi.

29.3. Lounema kirjoittaa kollegoilleen sähköpostin jossa kertoo että STM on käytännössä todennut, ettei selviä tehtävästä ja homma on nyt HVK:llä, kaikkine riskeineen ja muine harmeineen. Liikemies Onni Sarmaste lähestyy perusturvaosaston johtaja Hakolaa tarjouksella. Hätä on ollut suuri koska esitutkinta-aineiston perusteella kaupat tehtiin nopealla aikataululla ilman asianmukaisia vastapuoliselvityksiä ja sopimusten laatimista HVK:n lakimiehen kanssa.

30.3. Yle uutisoi hallituksen koronanyrkkikannasta: Hallitus ei nähnyt erilliselle ryhmälle tarvetta

Ylen tietojen mukaan hallituksen viisikko eli pääministeri ja muiden hallituspuolueiden johtajat keskustelivat tasavallan presidentin ehdotuksesta, ja myöhemmin asiasta keskusteli myös koko hallitus. Erillistä kriisiryhmää ei kuitenkaan päätetty hallituksessa perustaa.

Sarmasteen lasku hyväksytään HVK:ssä ja liki viiden miljoonan ennakkomaksu siirretään Sarmasteen yhtiön belgialaiselle pankkitilille. Pankin jäädytettyä maksun HVK päätyy maksamaan saman summan toisen yhtiön Suomessa sijaitsevalle tilille.

Sähköpostissa Lounema lähettää TEM:n virkamiehille varoittavan viestin että hankitut suojaimet eivät välttämättä ole sovitunlaisia.

8.4. Suomen Kuvalehti julkaisee maskikaupoista jutun otsikolla Valtio osti kiinalaiset hengityssuojat ulosottovelkaiselta liikemieheltäTiina Jylhä sanoo miljoonakaupan kuuluneen itselleen.

9.4. Tuula Haatainen vaatii Lounemalta selvitystä maskikaupoista.

10.4. Haatainen uudistaa vaatimuksensa ja ilmoittaa twitterissä haluavansa selvityksen välittömästi. HVK:sta ilmoitetaan selvityksen olevan valmis seuraavan viikon tiistaina. Myöhemmin päivällä Sanna Marin ilmoittaa että Lounema ei nauti pääministerin luottamusta ja Lounema eroaa.

14.4. THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta suosittaa kangasmaskin käyttöä koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Samana iltana A-studiossa kysyttiin Varhilalta tuleeko STM:ltä suositusta maskin käytöstä. Sellaista ei ollut luvassa.

17.4. Poliisi aloittaa tutkinnan maskikaupoista.

6.5. Marin ilmoittaa koronakriisiä koskevassa lähetekeskustelussa että kankaisten maskien hyödyistä tai haitoista ei ole kiistatonta tietoja ja kirurgisia maskeja ei riittäisi kaikille jos annettaisiin yleinen maskisuositus.

13.8. THL antaa maskisuosituksen. Kasvomaskeja on monenlaisia. Kaupasta voi hankkia kertakäyttöisiä maskeja tai uudelleen käytettäviä kangasmaskeja. Maskin voi myös valmistaa itse kankaasta.

Vuosi vaihtuu.

4.11.2021. Poliisi tekee syyttämättäjättämispäätöksen maskiasiassa. Muun muassa MTV uutisoi asiasta: Hurja paniikki kulisseissa: Syyttäjän asiakirjat paljastavat miten veitsenterällä Suomi oli maskien suhteen keväällä 2020 – On ollut vaara, että terveydenhuolto kaatuu

Huoltovarmuuskeskuksen entinen toimitusjohtaja Tomi Lounema ja kaksi entistä johtajaa Asko Harjula ja Jyrki Hakola eivät saa syytettä luottamusaseman väärinkäytöstä. Syyttäjän mukaan he toimivat tilanteessa, jossa vaihtoehdot olivat vähissä ja pelkona oli terveydenhuollon kaatuminen. Tilanteen karuus keväällä 2020 käy ilmi tänään julkaistuista syyttämättäjättämispäätöksistä.

5.11. Uutisoidaan HKV:n haluavan salata esitutkintamateriaalin laajemmalti kuin poliisin mukaan olisi lainmukaista. Lounema halusi materiaalin julkaisua kokonaisuudessaan.

Maskit ei ole ainoa asia jossa hallitus haparoi

5.3.2020 Juvonen esitti kirjallisesti kysymyksen Miten hallitus on varautunut lääkkeiden saatavuudessa mahdollisesti ilmeneviin ongelmiin koronavirusepidemian aikana?

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen mukaan varustautumisessa ei taaskaan ole mitään vikaa. Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskuksen (Fimea) selvityksen mukaan covid-19 infektion komplikaatioiden hoidossa mahdollisesti tarvittavien lääkevalmisteiden varastomäärät Suomen suurissa sairaaloissa sekä lääketukkukaupoissa ovat hyvällä tasolla sekä velvoitevarastoinnin piiriin kuuluvien, että siihen kuulumattomien lääkkeiden osalta.

29.7.2020. Euroopan parlamentin tiedote: Koronaviruksen aiheuttama terveyskriisi on tuonut esiin kasvavan ongelman: lääkkeistä ja lääkinnällisistä laitteista on pulaa, minkä vuoksi potilaat ovat vaarassa ja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmät paineen alla.

Huhtikuussa 2020 European University Hospital Alliance varoitti, että tiettyjen anestesia-aineiden, antibioottien, lihasrelaksanttien ja uuden koronaviruksen aiheuttaman taudin hoitoon käytettävien lääkkeiden kasvava kysyntä tehohoitoyksiköissä voi johtaa varastojen loppumiseen. Tuotannon väheneminen, logistiikkaongelmat, vientikiellot ja varastojen kasvattaminen terveyskriisin vuoksi lisäsivät entisestään pullonkaulojen muodostumisen uhkaa.

Vuonna 2020 tehtiin Fimealle ilmoitus lähes 2 100 lääkkeen saatavuusongelmasta. Luku on toistaiseksi suurin tehtyjen ilmoitusten määrä.

10.3.2020 Kirjallinen kysymys koronaviruksen testauskapasiteetista, karanteenitoimintaohjeiden saatavuudesta sekä tiedottamisesta koronainfektion vaiheista Suomessa:

Mikä on Suomen koronaviruksen testauskapasiteetti tällä hetkellä ja millaisin kriteerein diagnosointia on

rajattu, aiotaanko Suomessa lisätä testauskapasiteettia, miksi kansalaisille ei ole tarjolla selkeitä ja yksiselitteisiä toimintaohjeita esimerkiksi karanteenin varalta ja miten hallitus tiedottaa kansalaisille koronainfektion leviämisen eri vaiheista mutta myös sen ennaltaehkäisystä?

Testausta koskevaan kysymykseen ministeri vastasi: Uuden koronaviruksen laboratoriotestausta on jatkuvasti laajennettu ja ollaan laajentamassa edelleen. Näytteenotto on aloitettu monin paikoin myös perusterveydenhuollossa, jolloin näyte voidaan ottaa terveysasemalla, mutta se kuljetetaan analysoitavaksi laboratorioihin.

3.8.2020 Saapuvien matkustajien koronatestaus aloitetaan Helsinki-Vantaalla. Tarkoitus on testata vain oireilevat henkilöt ja ne, jotka uskovat altistuneensa koronalle matkansa aikana.

8.1.2021 Yle: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suositti eilen kaikkien Suomeen palaavien lentomatkustajien

testaamista ja laajennettu koronatestaus otettiin perjantaina käyttöön Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

9.1. Hämeen Sanomat: Moitteita on tullut myös Helsinki-Vantaan toiminnasta. Ihmiset jonottavat vierivieressä ja epätietoisina käytännöistä. Useat matkustajat ovat pitkin viime vuotta kertoneet, kuinka Helsinki-Vantaan ohjeistus ja toiminta on lepsuimmasta päästä koko Euroopassa. Tässä asiassa sosiaali- ja terveysministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö eivät ole toimineet riittävän ripeästi ja selkeästi, vaikka matkustajamäärät Suomessa ovatkin romahtaneet.

Risteilymatkustajien testaus oli edelleen oman ilmoituksen varassa.

Kuten kirjoituksesta käy ilmi, koronatoimien johtaminen on ollut linjassa hallituksen muun toiminnan kanssa: ulospäin on kerrottu joitain muuta mikä on ollut totuus. Pandemian hoidosta löytyy muitakin ristiriitaisuuksia kuten vaalien siirtämisiä, siirretään vaalit tai ei siirretä vaalit. Siihen toimintaan ei logiikkaa ainakaan tartuntamäärien perusteella voida löytää.

Miten maskien kanssa loppujen lopuksi kävi? Niitä löytyi kaiken hankintasekoilun jälkeen sairaanhoitopiireistä. Vanhentunutta mutta kuranttia tavaraa. Galluppien mukaan kansa kuitenkin katsoi hallituksen onnistuneen pandemian hoidossa hyvin.

Vaikka maskien, testausten, lääkkeiden kanssa mokailtiin niin ilmeisesti hallitukselle myönteisen tilannekuvan luominen hallitukselta onnistui.

Tekstin aiheet: