Vuosi sitten Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet julisti, että koronarokotteiden suojateho on hurjan hieno ja jo yksi rokotekerta suojaa vaikealta tautimuodolta. Rokotteilla oli tarkoitus suojata ensisijaisesti hauraat vanhukset ja muut riskiryhmät. Syyskuussa 2021 samainen asiantuntija totesi, että kahden rokotteen jälkeen on aika elää normaalia elämää. Tammikuussa 2022 olemme tilanteessa, että meillä ovat käynnissä kolmannet rokotuskierrokset, maailmalla joissakin maissa jo neljännet. Viidensistäkin jo puhutaan.

Koronarokotuksia koskeva asetus muutettiin Suomessa ja se tuli voimaan 23.12.2021. Sen mukaan myös perusterveille 5-11-vuotiaille lapsille voidaan tarjota koronarokotteita. Kuten THL:n linkissä todetaan, koronaviruksen aiheuttama tauti on lapsilla yleensä lievä. ”Lasten koronainfektioon liittyvät vakavat tautitapaukset ovat harvinaisia. Vain hyvin pieni osa sairastuneista lapsista on saanut sairaalahoitoon johtavan vakavamman taudinkuvan.” Influenssa on lapsille koronaa vaarallisempi. Omikron on osoittautunut nykytiedon valossa vaarattomammaksi ja hiipuvaksi virusvariantiksi. Sen tarttuvuus on hurjaa ja tartuntaluvut ennätykselliset, mutta esimerkiksi tehohoito-osastojen potilasmäärät ovat pysyneet toistaiseksi ennallaan.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek ja em. Mika Rämet asettivat YLE:n haastattelussa 5.2.2021 neljä ehtoa lasten rokottamiselle:

1) koronaviruksen aiheuttama tauti ilmenee lapsilla vakavammassa muodossa

2) rokote estää hyvin tarttuvuutta

3) rokotteen tarjoama suoja on pitkäaikainen

4) rokote osoitetaan turvalliseksi

Jokainen THL:n kansallisen rokotusohjelman itselleen ja lapsilleen hyödyntäneenkin vanhemman mieleen saattaa tässä kohtaa tulla kysymyksiä lasten massarokottamisen hyödyistä vs. mahdollisista haitoista. Vakava tautimuoto on lapsilla hyvin harvinainen, rokote vuotaa eli ei estä tarttuvuutta (esimerkiksi Tanskassa omikron-tartunnoista on suuri osa täysin rokotetuilla), suoja kestää vain joitakin kuukausia ja uuden mrna-teknologian pitkäaikaisvaikutuksista ei tiedä vielä kukaan. Lisäksi, meillä on Fimean haittavaikutustilastoissa tällä hetkellä (14.12.2021 mennessä) 489 haittavaikutusilmoitusta 12–17-vuotiaista, joista 47 % on koskenut Comirnatya ja 53 % Spikevaxia. 73 % 356 näistä ilmoituksista koskee 12–15-vuotiaita, ja 27 % 16–17-vuotiaita. Noin 70 % ilmoituksista oli kuluttajilta, loput terveydenhuollon ammattilaisilta. Haitan on arvioitu olevan vakava 121 ilmoituksessa.

Geert Vanden Bossche, belgialainen virologi ja rokoteasiantuntija kertoo näkemyksensä täällä. Robert W. Malone, mrna-teknologiakehityksessä työskennellyt asiantuntija on samoilla linjoilla. Hyöty- ja haittapunninnassa on aiheellista kuunnella eri näkökulmia. Vastuu lasten terveydestä ja tulevasta toiminta- sekä työkyvystä on vanhemman valinnoilla. Uudistetun asetuksen mukaan ”alaikäinen voi itse päättää koronarokotuksestaan, jos rokotteen antava terveydenhuollon ammattilainen arvioi, että tämä ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään asiasta. Lapsen itsenäiselle päätökselle ei ole laissa määritelty ikärajaa, ja siksi asia arvioidaan tapauskohtaisesti. Useimpien 5–11-vuotiaiden kohdalla rokottamiseen tarvitaan huoltajien suostumus.” Tekeekö sinun 5-11 vuotias lapsesi ratkaisun itse ja saako hän siihen riittävästi tietoa? Onko hänen kehitys- ja ymmärrystasonsa riittävän korkealla kaiken saatavan tiedon sisäistämiseen? Holhoustoimilain mukaan tämän ikäinen voi päättää korkeintaan asioista, jotka ovat tavanomaisia ja vähämerkityksisiä. Onko tässä kyse sellaisesta? Meneekö asetus lain yli? Säädöshierarkiassa näin ei pitäisi voida tapahtua.