Onko Helsingin kaupungin tavoitteena:

Mediassa on vuoden aikana uutisoitu useaan otteeseen siitä, kuinka kulunut koronavuosi on lisännyt monissa toisen asteen ammattikouluissa opiskelijoiden opintojen keskeytyksiä.

Koronavuoden aikana kouluihin on jouduttu tekemään monenlaisia erikoisjärjestelyjä muun muassa muuttamaan lähiopetus kokonaisuudessaan etäopetuksen muotoon. Lisäksi koulut ovat paikoitellen useita kuukausia peräjälkeen suljettuina.

On tosiasia, että kaikilta osin etäopetus ei ole onnistunut pitämään nuoria kiinni opiskelurutiineissa, vaan yksinäinen opiskelu sekä opettajien ja muiden opiskelijoiden kohtaamisen mahdollisuuden katoaminen on samalla vienyt kaikessa hiljaisuudessa osalta opiskelijoita myös motivaation opiskella.

Monissa ammattikouluissa koulutuksensa keskeyttäneiden määrä onkin pompahtanut kuluneen vuoden aikana monta prosenttiyksikköä ylöspäin. Suurin osa keskeyttäneistä on ollut 18-20-vuotiaita eli juuri heitä, jotka muutenkin luovat omalle elämälleen ensimmäistä kertaa itsenäisempää pohjaa.

Toinen tosiasia on, että ammatillisessa koulutuksessa Teamsit ja muu etäopetus toimivat vain tiettyyn rajaan asti, sillä on ihan selvä asia, että jos on kyse esimerkiksi käsityövaltaista koulutusta, vaikkapa malliompelijan koulutuksesta, niin sen opiskelua ei vain pysty viikko- tai kuukausitolkulla tietokoneen kautta jatkamaan.

Tai osittain pystyy eli kouluttamaan teknisesti ja omaksumaan tietoa, mutta ei pysty opettelemaan ja oppimaan ompelemisen tai kankaan leikkaamisen kädentaitoja. Näin se vaan on.

Taitopajojen ja taitovalmentajien avulla takaisin opiskelun pariin

Helsingin kaupunki on antanut keväällä lautakunnille mahdollisuus tehdä omat koronavaikutuksiin liittyvät esityksensä lisärahoituksen tarpeesta.

Kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta teki jo 13.4.2021 pitämässään kokouksessa esityksen, että ammatilliseen koulutuksen budjettiin lisättäisiin 1,34 miljoonaa käytettäväksi kesän jälkeen keväällä poissaolleille tai opinnoista pudonneille opiskelijoille. Rahoitusta kaavailtiin käytettäväksi pudonneiden opiskelijoiden tehostettuun tavoittamiseen ja ohjaukseen sekä opetuksen lisäämiseen taitopajatarjontaa lisäämällä.

Lisäksi lautakunta päätti hakea OKM:lta 1 miljoonan euron rahoitusta koronaepidemian johdosta tarvittaviin tukitoimiin. Päätöstä tästä ei vielä ole.

Lautakunta kaavaili myös opiskelijahuoltoon 0,12 miljoonaa lisäeuroa psykologiresurssien lisäämiseen, joilla voitaisiin vahvistaa oppijoiden opiskelukykyä ja edistää oppimisvajeen kiinni kuromista.

Uskon, että nämä jos mitkä resurssit olisivat tarpeen.

Missä viipyvät kaupungin rahoituspäätökset?

Koulutuksen lisärahoittamista on käsitelty kaupungin johdossa jo kuukausia, vaikka tiedetään, että päätökset lisärahoituksesta ja resursseista tulisi kuitenkin tehdä jo nyt – ennen kesää, jotta ammattikoulujen organisaatiot pääsisivät käynnistämään taitopajoja ja ottamaan yhteyttä pudonneisiin nuoriin.

Sen vuoksi tuntuu aivan käsittämättömältä, että aikataulusta huolimatta kaupungin johto pormestari Jan Vapaavuoren (KOK) johdolla yhä toistuvasti viivyttelee asian hoitamista, varsinkin kun Helsingin kaupungin talous osoittaa samaan aikaan 500 miljoonan ylijäämää?!

Onnellinen nuori ja mukana ammattiopiskeluissa?

Tämä on asia, josta päätät kun sunnuntaina 13.6. käyt äänestämässä: saavatko toisen asteen nuoret opiskelijat Helsingissä tarvitsemaansa tukea ajoissa ja ylipäätään – vai eivät.

Käy äänestämässä – laita nuorten opiskeluasiat tärkeysjärjestykseen!