Miksi Helsinki teurastaa jokamiehen taiteenteko-oikeuden ja lapioi samaan aikaan rahaa eliittitaiteelle?

Helsingin kaupungin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljaselta syksyllä tihkuneiden tietojen mukaan Suomenkielisen Työväenopiston Kaapelitehtaalla olevat kuvataideopetuksen tilat on irtisanottu elokuussa 2016 mutta päätöstä korvaavista tiloista ei kuitenkaan ole tehty.

Helsingin Demarit ja Vihreät: Guggenheimille KYLLÄ – työväentaiteelle EI

Tuntuu uskomattomalta, että marraskuu alkaa Helsingissä Demareiden apulaiskaupunginjohtajan Ritva Viljasen uudelleenlämmittämällä esityksellä, jo kertaalleen kuopatusta Guggenheimin nykytaiteen museosta ja samaan aikaan hän ajaa alas Kaapelitehtaalla 20-vuotta toiminutta Työväenopiston nykytaiteen opetusta.

Opiston taidetoiminnan alasajoa on tukenut omalla toiminnallaan myös Helsingin Vihreiden kunnallispoliitikko Kimmo Helistö, joka istuu päätöksentekijänä Kiinteistö Oy Kaapelitalon hallituksessa. Vihreiden Helistö on vuodesta 2012 lähtien tukenut voimakkaasti 2012 Guggenheim-museon rakentamista Helsinkiin.

Kaapelitehdas on Helsingin kaupungin omaisuutta, jota hallitaan Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimesta. Siksi on käsittämätöntä, että niin Helsingin kaupungin johto, kuin hankkeessa mukana olevat ei julkishallinnolliset tahot, ilmoittivat Työväenopistolle, ettei ”kaupungin omalla toimijalla ole mitään etuoikeuksia Kaapelin tiloihin”.

Herää kysymys ovatko Tanssin talon hankesuunnittelu lainkaan osaavissa käsissä, jos asenne jo suunnittelun alkuvaiheessa kaupungin omaa taidetoimijaa kohtaa on näin välinpitämätöntä?

Kansalaisadressissa lähes 1000 nimeä Työväenopiston taideopetuksen säilyttämisen puolesta

Työväenopiston taideopetuksen säilymisen puolesta marraskuussa verkkoon perustettu kansalaisadressi keräsi muutamassa päivässä yli 500 ihmisen allekirjoituksen. Lisäksi Kuvanveistäjäliitto otti kirjallisesti kantaa säilyttämisen puolesta lähes 500 ihmisen allekirjoituksen merkeissä. Helsingin demarivihreä johto ei kuitenkaan ole noteerannut näitä kaupunkilaisten ääniä, vaan on jatkanut oman suunnitelmansa eteenpäin vientiä.

Helsingin kaupunki, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Kiinteistö Oy Kaapelitalo sekä opetus- ja kulttuuriministeriö allekirjoittivat joulukuussa 2015 sopimuksen Tanssin talon rakentamisesta Kaapelitehtaan yhteyteen. Hankkeen tarveselvityksessä todettiin tuolloin, että Tanssin talo saa Kaapelitehtaalta harjoitustilaa.

Sopivina tiloina tulivat esille Suomenkielisen Työväenopiston kuvataidetilat tai Hotelli- ja ravintolamuseon tilat Kaapelitehtaalla, edellyttäen, että ne saisivat vastaavat tilat käyttöönsä muualta. Valituksi tulivat museon tilat, koska ne tarjosivat toiminnallisesti paremmat lähtökohdat Tanssin talon uudisrakennukselle.

Tämän vuoksi Työväenopiston taidetilojen irtisanomisen salaaminen ja hanketietojen pihtaaminen herättää ihmetystä, sillä istun Työväenopiston johtokunnassa varapuheenjohtajana, ja siellä emme ole käsitelleet mitään esityksiä Kaapelitehtaan kuvataidetilojen irtisanomisesta.

Moni Kaapelitehtaan kuvataiteen opiskelija ei ole voinut välttyä myöskään ajatukselta, että onko apulaiskaupunginjohtaja kenties kostamassa Guggenheim-museon vastatuulet matalan kynnyksen taiteentekijöiden kustannuksella, koska asenne on välinpitämätöntä, eikä päätöksestä ole tietoa mustaa valkoisella.

Päätökset ja verorahojen käyttö piilossa ei julkishallinnollisilla toimijoilla

Kaupunki ohjaa julkisia verorahoja itsensä omistaman osakeyhtiön Kiinteistö Oy Kaapelin ja Jane ja Aatos Erkon säätiön sekä Tanssin Talo ry:n rakennushankkeeseen. Tanssin talon rakennushankkeen 35 miljoonan budjetista yli 60 % (20 milj. euroa) katetaan verorahoin. Lisäksi talon valmistumisen jälkeen sen käyttökustannuksia rahoitetaan verorahoista vuosittain 1,35 miljoonan euron (40 %) edestä.

Jos rakennushankkeesta puuttuu avoimuus jo tässä vaiheessa, asettuu koko projekti outoon valoon ja laittaa miettimään, voiko Tanssin talon nyt hiljaisuudessa ja piilossa tehtävä valmistelu olla vain esimakua esimerkiksi siitä, minkälaisia kuvioita voisi tulla eteen myös kaupungin muiden taiderakennushankkeiden tiimoilta. Verorahoilla tuotettavasta ns. ei julkishallinnollisten toimijoiden hankkeesta päättäjät, kun eivät saa tietoja edes pyytämällä.

Kaapelitehtaan vuokralaisista yli 60 % on yrityksiä ja yrittäjiä sekä 30 % yhdistyksiä. Työväenopisto kunnan omien palvelujen tuottajana edustaa vain pientä osaa 1400 m2 osuudella 53 000 m2:n vuokratiloista mutta on silti se, joka ”hämärältä vaikuttavalla takahuonepäätöksellä” irtisanotaan. Menetämme lähes 600 vuotuista kurssia, joita ovat pitäneet lähes 200 eri luennoitsijaa ja taideopettajaa. Lisäksi taideopetuksen henkilöstö työpaikkansa (n. 7 henkilöä).

Tilojen vuokralaisista 43 % on kuvataitelijoita, joten Työväenopiston taideopetukselle paikka on ollut loistava; synerginen ja luova ympäristö, jossa opiskelijat ja opettajat ovat voineet työskennellä inspiroituneena, luoden verkostoja ja niihin kuuluen.

Luulisi, että Helsingin kaupungin omistaman Kaapelitehtaan yli viiden hehtaarin tiloissa olisi ollut enemmän liikkumavaraa kaupungin omalle nykytaiteen toimijalle sen sijaan, että sen toiminta päätettiin tappaa ja korvata eliitille kohdistetuilla taide-elämyksillä.

Suomenkielinen Työväenopisto, varapuheenjohtaja

—

Lue myös HeSa:n 6.12.2016 kirjoitettu mielipidekirjoitus: Onko Kaapelitehdas aito kulttuurikeskittymä? Kirjoittaja on helsinkiläinen Otso Kantokorpi, taidekriitikko ja Helsingin taidemuseon johtokunnan varapuheenjohtaja (vas).