Kyläkoulu on enemmän kuin koulu
Suomen perusopetuksen oppilasmäärän ennustetaan vähenevän jopa 100 000 lapsella vuoteen 2032 mennessä. Tämä kehitys haastaa koko suomalaisen koulutusjärjestelmän, kuntatalouden ja alueellisen elinvoiman. Samalla se pakottaa pohtimaan, millaisen Suomen haluamme tulevaisuudessa rakentaa.
Kyläkoulukeskustelussa puhutaan liian usein vain numeroista, neliöistä ja säästöistä. Todellisuudessa kyläkoulu on paljon enemmän kuin rakennus tai kustannuserä. Se on osa suomalaisen maaseudun identiteettiä, yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta.
Koko Suomi on pidettävä asuttuna. Se on myös turvallisuuspolitiikkaa. Elinvoimainen maaseutu turvaa huoltovarmuutta, ruoantuotantoa, metsäteollisuutta ja kotimaisen energian saatavuutta. Juuri maaseudulta tulevat monet Suomen omavaraisuuden kannalta tärkeimmät voimavarat: metsä, puhdas vesi, ruoka ja energia. Jos kylät autioituvat, katoaa samalla paljon muutakin kuin palveluita.
Kyläkoulu on usein kylän sydän. Vanha ajatus ”koulu kylässä, kylä koulussa” pitää edelleen paikkansa. Koulu tuo alueelle lapsiperheitä, yhteisöllisyyttä ja uskoa tulevaisuuteen. Monet perheet etsivät asumispaikkaa maalta. Kylissä koulu toimii myös harrastus-, liikunta- ja tapahtumapaikkana.
Erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten arjen kuormittuminen pitkien koulumatkojen vuoksi. Jo nykyinen mahdollisuus jopa 2,5 tunnin päivittäisiin koulumatkoihin on kohtuuton. Pitkät kuljetukset vievät aikaa liikunnalta, harrastuksilta, leikiltä, levolta ja perhe-elämältä. Lapsen päivä voi alkaa hyvin aikaisin aamulla ja päättyä vasta illalla kotiin palatessa.
Samaan aikaan hyvinvointi- ja kuntomittaukset osoittavat huolestuttavaa kehitystä myös maaseudun lasten fyysisessä kunnossa. Yksi syy tähän voi olla juuri koulukuljetusten lisääntyminen. Kun koulumatkat kuljetaan bussissa eikä enää kävellen tai pyöräillen lähikouluun, vähenee luonnollinen päivittäinen liikkuminen merkittävästi. Tämä näkyy lasten jaksamisessa, terveydessä ja toimintakyvyssä.
Ratkaisu ei voi olla pelkästään kouluverkkojen keskittäminen. Tarvitsemme uudenlaista ajattelua opetuksen järjestämiseen. Teknologia, etäopetus, hybridiopetus, monimuotoiset oppimisympäristöt sekä koulujen välinen yhteistyö tarjoavat mahdollisuuksia kehittää opetusta myös pienenevien ikäluokkien Suomessa. Kaikkea ei tarvitse ratkaista sulkemalla kyläkouluja.
Myös koulumuotoja tulee uskaltaa kehittää rohkeasti. Suomessa tarvitaan joustavia ratkaisuja, joissa yhdistyvät laadukas opetus, turvallinen kasvuympäristö ja alueellinen tasa-arvo. Pienikin koulu voi olla pedagogisesti laadukas ja tarjota lapselle turvallisen sekä yhteisöllisen oppimisympäristön.
Lapsen etu on asetettava päätöksenteon keskiöön. Koulun tarkoitus ei ole vain opettaa oppiaineita, vaan myös tukea hyvinvointia, kasvua ja tasapainoista arkea. Jos lapsen päivä kuluu pitkälti kuljetuksissa, olemme menossa väärään suuntaan.
Kyläkoulujen tulevaisuudessa kyse on koko Suomen tulevaisuudesta, turvallisuudesta ja elinvoimasta.
Jaana Strandman
Kansanedustaja PS
Entinen kyläkoulun rehtori-opettaja