Mitä Sinulle kuuluu lapsi ja nuori? Entäpä Sinulle isä ja äiti?Miten ope voi? Näitä kysymyksiä meidän on yhdessä kysyttävä. Erityisesti on kuultava näihin kysymyksiin vastauksia ja ryhdyttävä toimiin juurisyihin pureutumalla.On aika puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Joka viikko saamme lukea lehdestä ja kuulla uutisista lasten ja nuorten väkivaltaisesta käyttäytymisestä. Koulumaailmamme toimintakulttuuri tulee muuttaa sellaiseksi, jossa keskitytään oppijoihin yksilönä ja koulun henkiseen sekä fyysiseen ilmapiiriin. Koulujen ja oppilaitoksien tulee paneutua entistä syvemmin perusasioihin, jossa keskiössä on vuorovaikutustaitojen ja itsetunnon kehittäminen. Lapsille ja nuorille tulee opettaa, kuinka toimitaan eri tilanteissa toisten ihmisten kanssa. Tämä on myös suomalaiseen tapakulttuuriin ohjaamista. Peruskoulunsa päättäneistä on osa, jotka eivät osaa lukea, kirjoittaa ja laskea niin, että he pystyisivät ammatillisiin opintoihin. Tämän vuoksi kouluissamme tulee keskittyä näiden perustaitojen opettamiseen ja ohjaamiseen. Hallitusohjelma kohdistaa 200milj.euron pysyvän rahoituksen perustaitojen oppimiseen, tukeen ja osaamistakuuseen. Hallitus vahvistaa myös koulujen toimivaltuuksia puuttua häiritsevään käyttäytymiseen. Byrokratiaa ja pirstaleisuutta tulee karsia.

Kodeissa ja perheissä tulee keskittyä vastuulliseen vanhemmuuteen. Vanhemmuus on haastava koko elämän ajan kestävä tehtävä. Se vaatii vastuunottoa, huolehtimista,tukea ja turvaa sekä ohjausta. Neuvoloissa tulevia vanhempia tulee opastaa lapsen kasvatukseen huomattavasti tehokkaammin.
Lapsi ja nuori tarvitsee rutiinit, säännöt ja selkeät toimintavat sekä säännöllisistä perustarpeista huolehtimisen. Näitä ovat peseytyminen, ruokailut ja koulunkäynti sekä aito lapsen ja vanhemman kohtaaminen. Läsnäolo on kiinnostuneisuutta lapsen ja nuoren arjesta päivittäin; tunteista ja ajatuksista sekä niiden läpikäymistä.

”Vanhemman tärkein tehtävä on osoittaa rakkautta, rajoja ja turvallisuutta.” Lapsen ja nuoren tulee saada tuntea olevansa hyväksytty, rakastettu ja luottamuksen arvoinen.”

Mobiililaitteiden käyttö ja sosiaalisessa mediassa oleminen niin kodissa kuin koulussakin tulee rajata. Rajaus koskee myös aikuisia. Itä-Suomen yliopiston professori Nina Sajaniemen mukaan laitteiden käyttö haittaa aivojen kasvurauhaa, häiritsee toiminnanohjausta, joka on välttämätön tunnesäätelylle ja pitkäjänteiselle toiminnalle kuten oppimiselle.

Kasvaminen, oppiminen ja kehittyminen muodostavat kolmion, johon kuuluvat koti, koulu ja lapsi/nuori. Se kuinka tässä kolmiossa saadaan perusasiat sujumaan, vaikuttaa siihen luemmeko jatkossakin väkivaltauutisia. Jokaisella on oma roolinsa ja vastuu siitä tulee ottaa sekä luoda yhdessä selkeät rajat, joista pidetään kiinni. Tulee kohdata myös se tosiasia, että välillä tulee paha mieli ja sekin kuuluu elämään. Tunteiden oppiminen on elämänhallintaa. Kouluissa saumaton yhteinen näkemys lapsen yksilöllisen kasvun ja oppimisen parhaaksi on avain hyvään elämään.

”Haluan korostaa myös vanhaa viisautta-koko kylä kasvattaa”

Yhteiskunnassamme esiintyvä väkivaltaisuus tarvitsee kaikkien yhteisen tahdon ja toimintatavan sekä kokonaiskuvan muodostamisen, jotta ongelmiin päästään käsiksi. Nyt tulee tehdä selväksi jokaiselle se, että väkivaltaista ja vahingoittavaa käyttäytymistä ei sallita, eikä sille anneta mahdollisuuksia. Hyssyttely asian suhteen on lopetettava ja käytävä toimeen. Maamme hallitus on ottanut asian vakavasti ja valmistelee toimenpideohjelman kurin ja järjestyksen saamiseksi maahamme. Suomi pidetään turvallisena maana oppia, kasvaa ja kehittyä sekä tehdä työtä ja yrittää.

Jaana Strandman
Kansanedustaja PS
Kasvatustieteen maisteri
Erityisopettaja