Perussuomalaisten ei missään tapauksessa pidä ajaa taksin ”korjaussarjaa” taas uusin harakanvarpain. Ministeri Harakka kun aikanaan korjasi taksin luotettavuutta osumatta itse asiaan, eli siihen, minkälainen kuljettaja siinä ratin takana istuu. Hän kurssitti vain taksiliikenneluvan haltijaa ja lihotti höpökurssien pitäjiä. Tämähän on se trendi kuljetusalalla. Raskaan liikenteen kuljettajakin menettää yllättäin ammattitaitonsa yhtenä yönä ja häntä pitää kouluttaa 35h viiden vuoden välein. Kurssien sisällöstä ei niin väliä, kunhan saadaan aikaa ja rahaa kulumaan.

Kuulemma perussuomalaiset ajavat hallituksessa kaikkiin takseihin pakollisia mittareita ja värillisiä rekisterikilpiä. Tämä ei ole järkevä hanke, eikä edistä millään tavalla taksien luotettavuutta. Osin päin vastoin. Ainakin täällä Helsingissä on taksiluvan haltijoita, jotka eivät odota asiakkaita taksitolpilla lainkaan, eivätkä ota asiakkaita ns. lennosta. Nämä taksiluvan haltijat ajavat vakioasiakkaittensa kyytejä etukäteen tehtyjen tilausten perusteella sovituin hinnoin. Asiakas tietää autoon astuessaan kuljetuksen hinnan. Mihin siinä mittaria tarvitaan? Kiinteä taksamittari on kallis investointi jos se tulee pakolliseksi, niin se karsii monet luvanhaltijat pois ajamasta niitä oikeasti luotettavia kyytejä. Mitä sitten tulee pimeään rahaliikenteeseen, niin sitä ei mitkään mittarit estä. Ei sitä mittaria ole pakko käynnistää. Asiakas voi aina suostua maksamaan pimeästi, varsinkin jos saa matkasta alennusta. Epärehellinen kuski voi myös tehdä ajetusta kyydistä hukka-ajon vaikka mittaria olisi käytetty. Keinoja on monia.

On paljon seniorikansalaisia ja muitakin, jotka eivät enää uskalla tai halua tilata taksia mistään tilauskeskuksesta tai sovelluksesta, kun eivät tiedä kuka tai mikä kuski sieltä porhaltaa pihaan. He haluavat sellaisen kuskin, jonka tuntevat ja jonka kanssa heillä on turvallinen olo. Tätä toimintaa ei saa vaaranttaa, jos oikeasti halutaan taksien turvallisuuteen kiinnittää huomiota. Tätä tilaustaksitoimintaa harrastavat yleensä ne taksiluvan haltijat, joille taksin ajaminen ei ole pääelinkeino. Rekisterikilpien värin muuttaminen on myös tässä turvallisen taksin hankkeessa harakanvarpaasta vedetty keino. Kun näillä autoilla ajetaan esim. oma kesämökkireissu, niin rekisterikilven irroittaminen voi aiheuttaa ikävän yllätyksen liikenteessä.

Kilpailu on tervettä myös taksialalla. Jos kilpailua estetään lisäämällä tarpeetonta ja kallista byrokratiaa, niin aina mennään metsään. Näissä korjaussarjoissa on aina kysymys perinteisen, raskaasti säännellyn ja suojatun toinnan palauttamisesta. Raskaassa henkilöliikenteessä käytetään digitaalista ajopiirturia, miksi tätä asiaa ei ole otettu esille taksiliikenteessä? Se kertoo mistä on kysymys. Taksikuski voi kirjailla itse päivittämäänsä ajopäiväkirjaan vaikka minkälaisen työaikakertomuksen, mutta se ei kiinnosta turvallisen taksin vartijoita. Oikeasti turvallisen taksin määrittelee asiakas omilla valinnoillaan. Tuttu ja turvallinen kuljettaja on monelle asiakkaalle ainoa kriteeri hyvälle taksimatkalle, ei mittarit rekisterikilvet tai muut rensselit autossa.