Venäjää ei saa palkita Krimin miehityksestä
Ukraina on YK:n jäsen, ja sillä on kansainvälisesti tunnustetut rajat. Neuvostoliiton hajottua Ukraina luopui ydinaseistaan Budapestin sopimuksen mukaisesti. Sopimuksessa Venäjä, USA ja Britannia lupasivat turvata Ukrainan itsenäisyyden ja sen rajojen muuttumattomuuden. Sopimuksen allekirjoittajat lupasivat lisäksi, että eivät koskaan käytä aseitaan Ukrainaa vastaan, paitsi itsepuolustukseksi tai YK:n päätöksen mukaisesti.
Venäjä on sittemmin liittänyt Krimin itseensä ja jatkaa aggressiivista toimintaansa Itä-Ukrainassa pyrkien horjuttamaan koko Ukrainaa. Krimin liittäminen osaksi Venäjää tapahtui kansanäänestyksellä, jonka YK:n yleiskokous totesi laittomaksi. YK:n yleiskokouksen äänestyksessä vain 11 maata 169:stä piti kansanäänestystä laillisena.
Venäjän toimia Ukrainassa ei tule hyväksyä eikä missään nimessä palkita. Se miten Ukrainan sota päättyy, määrittelee seuraavan kriisin lähtöasetelman. Mikäli Venäjä palkitaan, tavalla tai toisella Krimin anastamisesta, seuraukset tulevat olemaan vakavat. Palkitseminen johtaisi vain uusiin vaatimuksiin ja rohkaisisi Venäjää laajentamaan aluettaan väkivallan keinoin.
Tekstin aiheet:
Täytyisi kuitenkin palauttaa mieleen: Kuka aloitti Ukrainan Kriisin?
Ei ollut Kiovassa venläisiä tarkka-ampujia. Ei olleet venäläisiä,jotka ajoivat janukovitsin maasta, joka oli maahan demokraattisesti valittu pressa. Kolikolla on aina 2 puolta. Kenen leirissä tahdot olla. Se mitä ruokitaan, lisääntyy etenkin omassa päässä.
Gambia on mielenkiintoinen maa. Sielläkin kansalaisilla on ongelmia ja käyvät kovaakin sanaharkkaa keskenään, mutta kukaan ei uskalla fyysisesti lyödä, koska jälkiselvittelyssä poliisiasemalla kysytään:Kuka löi ensin? Hän on syyllinen ja auttamatta häkissä riippumatta, mitä toinen osapuoli teki.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
NATO lupasi, että se ei laajene Venäjän rajoille. Kuitenkin se yrittää pystyttää ohjustukikohtia koko Venäjän rajan pituudelle aivan viereen. Kaappauksia ja terroristeja on rahoitettu, ja suoraan hyökkäilty eri maihin (Irak, Iran, Egypti, Jugoslavia, Georgia, Afganistan, Syyria, Libya, AL Qaida, ISIS, Azov, Right Sector, bolshevikit, Ukraina). Venäjälläkin yritetään saada aikaan kaappaus. Sitten ihmetellään, miksi venäläiset ovat huolissaan. Niinpä, miksiköhän, eikö kenelläkään välähdä.
Krimin asukkaista 95% halusi eroon laittoman mellakoilla ja väkivallalla voimaan nouseen Kiovan porukan sorron alta. Kannatus on edelleen 90%.
Ukrainalaisille lupailtiin EU:n elintasoa, mutta kaappauksen rahoittajamaiden yritykset veivät pellot ja energiavarat. Yritykset vievät ruoan muualle ja hinta nousee pilviin, samalla eläkkeitä ja muita etuuksia on leikattu rajusti. Mummot kuolevat nälkään ja sairauksiin.
Perheiden poikia ja miehiä tapatetaan sodassa maan itäosassa, jossa armeija pommittaa kaupunkeja siviileineen, ja osa joukoista on avoimesti natseja, rikkaiden oligarkkien rahoittamana. Maan presidenttinä on rikas oligarkki ja muut hallituksen johtajat pääosin ulkomaisia, kaappauksen rahoittaman ulkomaisen tahon asettamia.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Voi kysyä että onko Naton pakko laajentua ?
Nato jopa lupasi ettei tulla Venäjän rajoille mutta jotenkin se jo kurkkii aidankin ylitse.
Suuri osa Venäjän kansasta ihannoi Putinia,vahvaa johtajaa jolla on kuitenkin oma heikkoutensa ”se joka miekkaan tarttuu siihen myös hukkuu”.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Sellaista sopimusta joka kieltäisi NATOa laajenemisesta itään ei ole olemassa. EYTJ:n päätöslauselman -75 jonka mukaan jokainen valtio voi liittyä haluamaansa kansainväliseen järjestöön. Venäjän toimia Ukrainassa ei siis mitenkään sälyttää NATOn/USA:n harteille. Venäjä on aivan itse ja yksiselitteisesti vastuussa omista toimitoimistaan.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ukraina ei voi liittyä mihinkään, koska sillä on laiton kaapparihallitus, toisten asettama pääosin ulkomaalaisista ja rikkaista oligarkeista muodostuva hallinto. Se ei edusta Ukrainan kansaa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Hyvä Harri,
Sellaista kirjallista sopimusta ei ole, mutta:
suullisia miesten sopimuksia ja kunnialupauksia kyllä on.
Yhdysvaltain ja Saksan johtajat ovat ilmeisen kunniattomia, ja kaikki muutkin, jotka nyt myöhemmin väittävät että miehen sana ei pätisi.
Valehtelijoita, huijareita, alhaisia.
Suullinenkin sopimus on pätevä.
Hyvä Harri, voiko sinun sanaasi luottaa?
”What would Mr. Gorbachev demand in return? To learn the answer, Mr. Baker and Mr. Kohl journeyed to Moscow within a day of each other. On Feb. 9, 1990, Mr. Baker asked Mr. Gorbachev, “Would you prefer to see a unified Germany outside of NATO, independent and with no U.S. forces or would you prefer a unified Germany to be tied to NATO, with assurances that NATO’s jurisdiction would not shift one inch eastward from its present position?” Mr. Gorbachev, according to Mr. Baker, answered that “any extension of the zone of NATO would be unacceptable.” Their meeting ended without any final deals made. Mr. Baker left behind a secret letter, detailing what he had said, for Mr. Kohl in Moscow.
Mr. Kohl chose to echo Mr. Baker, not Mr. Bush. The chancellor assured Mr. Gorbachev, as Mr. Baker had done, that “naturally NATO could not expand its territory” into East Germany. The documents available do not record Mr. Kohl using the presidential phrase — “special military status” — that the National Security Council had rushed over to him. Mr. Kohl’s foreign minister, Hans-Dietrich Genscher, visiting the Kremlin as well, assured his Soviet counterpart, Eduard Shevardnadze, that “for us, it stands firm: NATO will not expand itself to the East.”
lähde: NY Times
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti