Kunnanhallituksen budjettiehdotus tuhoamassa Sipoon budjettitasapainon

– RKP ja Kokoomus aikaistamassa suurinvestointeja

Sipoon kunnanhallituksen budjettikäsittely Gustavelundissa päättyi kunnanjohtaja Grannaksen tuskaiseen toteamukseen, joka meni suunnilleen näin: ”Nyt voi kuntastrategian tavoitteen velkaantumisen pysäyttämisestä haudata!” Näin todellakin kävi: RKP ja Kokoomus toisiaan tukien aikaistivat kahta erillistä yli 10 miljoonan euron kouluinvestointia ja SDP:n Virtanen kruunasi taloudellisuuden hautajaiset uimahalliyhtiön perustamisehdotuksellaan taloudellisesti erittäin vaikeana vuonna 2025 – ja se vieläpä meni läpi!

Vain Perussuomalaiset toivat budjettihaasteisiin vastaavan esityksen – siirtää ei-kriittisen Nikkilän Urheilutien ja yleisurheilukentän (1,5 miljoonaa euroa) kunnostukset ensi vuodelta vuodella eteenpäin. Mutta Jenni Lastuvuoren esitykselle ei hallituksessa tukea löytynyt.

Kunnanhallituksessa RKP toi ruotsinkielisessä koulutusjaostossa esitetyn ja sitten sivistysvaliokunnassa tyrmätyn ehdotuksen Söderkullan oman koulurakennuksen aikaistamisesta. Nyt sitä markkinoidaan tilaratkaisuna myös Landsängen päiväkodille – jolloin lapsimäärä saataisiin jopa 175:een, mikä on pieni lohtu kun yli 10 miljoonan hanke on mitoitettu peräti 300 oppilaalle. Tilanne kuitenkin on, että ruotsinkielisten oppilaiden määrä on Sipoossa vähenemässä eikä kuntaan muuttavissa perheissä ole lapsia liiaksi ja ruotsinkielisiä ei niissä taida olla lainkaan.

Voi olla helppoa ajatella, että investointien aikaistaminen ei lopulta vaikuta kuin positiivisesti, mutta tosiasiat kertovat muuta. Sipoon investoinnit – etenkin suuriin, ylimoderneihin koulukeskuksiin – ovat olleet liian suuria: esim. hintalappu nyt loppuunsaadulle Miilintien koulurakennuksen laajennukselle on liki 30 miljoonaa, ja sekin ilman erilliseksi yli 10 miljoonan hankkeeksi siirretyn liikuntahallin ja väestönsuojan rakentamista. Kasvuodotuksia Sipoossa ei olla perustettu todellisiin asuntojen määriin, ja kyliinhän ei ennen viime vuotta todellakaan ole saanut rakennus- tai poikkeuslupia.

Kuntatalous tarvitsee kasvua ja kaavoitusta ja maanmyyntituloja paljon enemmän kuin olisi toivottavaa. Nyt kasvulla paikataan liiallisia investointeja, kun kasvun tuottojen pitäisi antaa liikkumavaraa ei-pakollisiin kuntalaisten toivomiin asioihin, kuten vaikka siihen uimahalliin, johon Sipoon kunnalla ei todellisuudessa ole varaa 2030-luvullakaan.

Lyhyesti luvuista. 10 miljoonan projektin aikaistaminen vuodella aiheuttaa juuri sen verran tarpeetonta velanottoa entisen velanoton lisäksi. Ilman niin tarpeellisia leikkauksia tai lykkäyksiä lainanotto on Sipoossa jo seitsemän ja yhdeksän miljoonan välillä vuosittain tämän valtuustokauden lopulla. Pitkäaikaisen velanmäärä olisi silloin jo 132 miljoonaa. Uuden velan korko on nyt yli 3% ja ensi vuoden lopulla sen ennustetaan olevan 6.5%. Uudet investoinnit tehdään uudella velalla, eli 10miljoonaa tarkoittaa suoraan 300 000 – 600 000 euron ylimääräistä korkokulua. Ja kyllä tuo 132 miljoonan velkakin uuteen velkakantaan hiljalleen siirtyy, joka nostaa jo pelkät korkokulut maltillisella 4% korolla yli viiteen miljoonaan vuodessa! Tässä on Sipoon velkakierre valmis.

Jokainen investointilykkäys puolestaan on suoraa säästöä kunnan taseeseen ja korkokuluihin. Sipoon on pakko tyytyä tekemään vain tärkeimmät ja itsensä takaisin maksavat investoinnit ja siten pysyä valtuuston yhdessä hyväksymässä strategisessa tavoitteessaan saada velkaantuminen pysähtymään vuoteen 2025 mennessä. Velan kasvattaminen tulee ennustetuilla koroilla päättymään erittäin ikävästi ja pakolla, jos Sipoon valtuusto ei osaa tehdä hallittua suunnanmuutosta kunnanhallituksen huolettomasta ylivarojen elämisestä.

Ilkka Sillanpää, FT, perussuomalainen kunnanvaltuutettu

Julkaistu 27.10.22 Sipoon Sanomissa