Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 merkitsi yhden aikakauden päättymistä Euroopan historiassa. Tämän johdosta julkisuudessa on ymmärrettävästi viime aikoina puhuttu sekä ulkoisesta että maamme sisäisestä turvallisuudesta runsaasti.

Suomen itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden peruskivenä on vahva kansallinen puolustus. Täten Suomen puolustusratkaisu perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, jolla ylläpidetään riittävää reserviläisten määrää koko Suomen alueelliseen puolustamiseen. Samaten korkea maanpuolustustahto on ollut maamme puolustuksen kulmakiviä. Kansallista vahvaa puolustusta täydentää nyt lähitulevaisuudessa tuleva puolustusliitto Naton jäsenyys, ja jo pitkään sektorilla tehty laaja kansainvälinen puolustusyhteistyö. Maamme puolustuksen näkökulmasta asioita on tehty oikein. Kuten todettua olemme ylläpitäneet laajaa yleistä asevelvollisuutta, joka on pitänyt yllä puolustuksemme uskottavuutta hyvin. Toki varuskuntaverkostoa tulisi maassamme yhä lisätä nykyisestä. Aikoinaan niiden alasajo oli poliittisesti suuri virhe. Etenkin, kun osa varuskunnista tehtiin vastaanottokeskuksiksi. Tähän tulisikin saada muutos aikaiseksi.

Toisaalta samaan turvallisuus – teemaan liittyy vahvasti reservin ampumaradat. Reservin ampumataitoja tulee ylläpitää reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa yhteistyössä, sillä pelkät puolustusvoimien harjoitukset eivät riitä reserviläisten ampumataidon ylläpitoon ja kehittämiseen. Myös vapaaehtoisen ampumaharrastuksen edellytyksiä Suomessa on parannettava, sillä omaehtoinen ammunnan harjoittelu palvelee suoraan maanpuolustuksen tarpeita. Tämä kaikki edellyttää riittävän kattavaa ampumarataverkostoa. Ampumataidon olosuhteiden kehittämistä ja harjoittelun mahdollisuuksia ei tule vaikeuttaa esimerkiksi EU:n lyijyasetuksilla.

Niin ikään samaan teemaan on laskettava maamme sisäinen turvallisuus. Maailman viimeaikaisten kehityssuuntien vuoksi kansallista ja sisäistä turvallisuutta ei voida enää entiseen tapaan tiukasti erottaa toisistaan. Jos emme esimerkiksi tiukenna pikaisesti maahanmuuttopolitiikkaamme niin se vaikuttaa suoraan maamme sisäiseen turvallisuuteen sitä heikentävästi. On totuuden nimessä sanottava, että ilman varteenotettavia tiukennuksia sektorilla Suomi on kulkemassa monikulttuurisessa politiikassa täysin Ruotsin tietä, jossa erityisesti eri maista tulleet maahanmuuttajat ovat alkaneet muodostaa omia mikroyhteiskuntiaan ja jengejään, joissa vallitsevat toisenlaiset arvot ja normit kuin Suomessa. Tämä suuntaus on jo näkyvissä monissa Manner-Suomen kunnissa kuten myös meillä Keravalla.

Näin ollen, poliisin toiminnan turvaaminen on avainasemassa Suomen sisäisen turvallisuuden kannalta. Keravakin tarvitsisi vääjäämättä oman poliisiasemansa takavuosien tyyliin. Tälläkin olisi turvallisuutta parantava vaikutus.

Kirjoittaja on keravalainen kaupunginvaltuutettu sekä eduskuntaryhmän asiantuntija että varapääsihteeri ps.