Perussuomalaiset

Henri Myllyniemi

Voiko talouslukuihin luottaa?

Kun primääritase on -8,7 prosenttia BKT:sta, se on positiivinen. Rikolliset "toimialat" ovat sisältymässä BKT-lukuihin. Voiko talouden tunnuslukuihin enää luottaa?

Kuka vielä muistaa Euroopan pankkiviranomaisen EBA:n tekemät pankkien kaksi stressitestiä? Niillä piti tarkastaa pankkien kunto. Molemmilla kerroilla kävi niin, että pankki kaatui kohta sen jälkeen, kun ne olivat saaneet testeistä puhtaat paperit.

Tämän vuoden puolella Kreikan iloittiin saavuttaneen primääritaseen ylijäämä. Tuo primääritase kertoo budjettitasapainon, jos siitä on poistettu lainanhoitomenot, tyypillisesti lainoista maksettavat lainakorot. Tämä on aivan normaali käsite. Kävi vain niin hassusti, että tuo oikeaoppinen primääritase kertoi Kreikan budjettialijäämäksi 8,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Koko budjetti oli 12,7 prosenttia alijäämäinen.

Mutta kun jätettiin laskematta vuoden ajalta pankkitukia – ja lukemia viilattiin muutoinkin – niin lukema saatiin positiiviseksi.

Tämä on näppärää. Ajatellaanpa, että ei meidän Suomessakaan tarvitsisi murehtia budjetin alijäämästä jos me vain katsotaan budjettia ilman yhtään menoa. Talousarviosta tulee suorilta 47 miljardia euroa ylijäämäinen! Itse asiassa kukaan ei pysty saamaan omaa talouttaan alijäämäiseksi jättämällä menonsa huomioimatta.

Italia ilmoitti, että se rupeaa arvioimaan maassa tehtäviä kokaiinikauppoja, ja laskee ne vast’edes bruttokansantuotteeseensa. Tässä on vain yksi paha ongelma. Nimittäin jos kokaiini on lainvastainen huume niin moniko katukauppias (vai puhutaanko sitten jo ”yksityisyrittäjistä”?) raportoi jälleenmyyntiyrityksensä tuloksen Italian valtiolle, jotta Italian valtio osaisi ynnätä muodostetun arvonlisäyksen bruttokansantuotteeseen?

Italian valtio joutuu siis todennäköisesti arvioimaan mm. kokaiinikauppansa suuruuden. Ja kun käytetään arvioita niin se avaa oven täysin hatusta vedettyihin lukuihin.

Tarkoitus alkaa pyhittää keinoja. Pankkien piti näyttää hyviltä, joten testit asetettiin tasolle, josta pankit pääsivät läpi. Kreikan valtion piti saada ylijäämää viivan alle, jotta se sai jaettua ”sosiaalista osinkoa” vaalituloksen voiteluun, ja sille oli luvattu velkahelpotuksia primääritaseen ylijäämästä. Tietysti yleisestikin vaalien alla oli hyvää revitellä federalisteille otsikoita, että Kreikka on jaloillaan – vaikkei -12,7 prosentin alijäämä nyt niin hirmuisen lohduttava lukema olekaan.

Nyt Italian pitäisi saada niin ikään budjettivajetta BKT:hen nähden kuriin. Se onnistuu joko menoja supistamalla tai BKT:a lisäämällä. Ja koska menojen supistaminen on politiikoille inhaa puuhaa, niin parempi on lisätä BKT:a vaikka arvioimalla huumekauppa hieman suuremmaksi kuin mitä se ehkä todellisuudessa onkaan.

Kun sitten seuraavan kerran talous romahtaa niin saamme kuulla kuorolausuntaa, ettei tätä osattu nähdä.

Tekstin aiheet:

Tähän kirjoitukseen ei voi jättää kommentteja