Jos pitää ennustaa, niin ennustan, että nykyisellä kokoonpanolla ”saadaan” kuin saadaankin Suomeen uusi vihervasemmistohallitus. Miksi?

En väitä, että hallitusneuvotteluista tulisi helpot, mutta pahimmat erot ovat kuitenkin lähinnä metsänhoitoon ja maatalouteen liittyviä eroja, joita on vihreiden ja keskustan välillä. Uskon, että vihreät joustavat vähän näistä, koska keskusta on joka tapauksessa sitoutunut älyttömiin ilmastotavoitteisiin Suomen teollisuuden ja työpaikkojen kustannuksella, kuten kaikki muutkin puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta.

Sipilän keskusta on tehnyt hyvin oikeistolaista sosiaalipolitiikkaa sekä globalistista talouspolitiikkaa kokoomuksen ja sinisten kanssa viime hallituksessa. Myös EU:n liittovaltiokehitys sai jatkua. Tämä näkyi vaalituloksessa. Viimeksi Hesarin gallupissa keskusta sukelsi jo alle 13 prosentin kannatuksen. Keskusta on menossa vasemmistoliiton ja vihreiden suuruusluokkaan pysyvästi.

Moni ihmettelee, miksi ihmeessä keskusta lähtee vielä tällaiset vaalituloksen jälkeen vihervasemmistohallitukseen, kun äänestäjät antoivat jo kertaalleen turpaan. Jokainen politiikkaa seuraava tietää, että olisi a) poliittisesti taktinen veto mennä oppositioon nuolemaan haavojaan sekä b) äänestäjien kunnioitusta laittaa jäitä vallanhimon hattuun.

Mainitsemani kohdat (a ja b) eivät kuitenkaan päde, sillä niillä ei ole Sipilälle ja hänen kumppaneilleen väliä. Puolueen kannatuksella ei ole väliä eikä sillä, kuinka moni äänesti keskustaa ja mistäkin syystä. Vain sillä on väliä, että saa valtaa ja niin sanottua hilloa itselleen sekä lähipiirilleen. Hallituksessa sitä saa. Siksi en itse ihmettele, miksi keskusta lähti niin innokkaasti neuvotteluihin; koska sellaiset taktiset tai moraaliset syyt eivät päde, kuin normaalisti pätisivät.

Puhutaan kansanrintamahallituksesta, punamultahallituksesta tai vihervasemmistolaisesta hallituksesta keskustalla ja RKP:llä höystettynä. Mielestäni nämä kaikki nimitykset ovat virheellisiä. On kyse puhtaasti vihervasemmistohallituksesta. Kaikki viisi puoluetta (sd., kesk., vihr., vas., r.) edustavat sitä poliittista suuntausta nykyään. Tämän voi todeta vaalikoneiden vastauksista etenkin, kun kyse on maailmanparannuskysymyksistä, moraalipatsastelusta tai federalismista.

Jos ja kun halutaan, että puolueita ei kategorisoida enää edes eduskunnan istumajärjestyksessä talouspoliittisesti vasemmisto-oikeisto –akselille, vaan mystisen ”arvopohjan” mukaan, voidaan oikeastaan todeta kaikkien muiden puolueiden kuuluvan vihervasemmistoon paitsi perussuomalaisten.

Edellä mainituista syistä uskon, että vihervasemmistohallitus syntyy. En näe, että perussuomalaisia haluttiin tosissaan kumppaneiksi missään vaiheessa. Olimme valmiita yhteistyöhön, mutta muut totesivat jo ennen neuvotteluita, ettei heillä ole valmiutta vähentää haitallista maahanmuuttoa tai antaa suomalaiselle teollisuudelle ja työntekijälle löysempää siimaa ilmastopolitiikassa.

Niin! Ja jottei kukaan edellä mainittujen puoluiden äänestäjä vetäisi nyt hernettä palkoineen nenään, niin totean, että kyseisten puolueiden ideologia on minulle se, mitä he tekevät eduskunnassa ja mitä heidän johtonsa sanoo. Se ei välttämättä edusta sinun näkemyksiäsi. Näin kuitenkin jokainen puolue määritellään – myös perussuomalaiset. Tiedän asiasta jotain, koska olen myös Timo Soinin hallitustaipaleella ollut perussuomalaisten mukana. Silloin johto ei enää edustanut kentän ääntä ja laitoimme johdon vaihtoon. Loppu on historiaa.