Suomi ei tarvitse yhtään maahanmuuttajaa
EVA:n mukaan Suomi tarvitsee kaksinkertaisen määrän maahanmuuttajia, jotta yhteiskunnan rattaat voisivat pyöriä. Karjuva työvoimapula on äitynyt siis todella pahaksi. Samaa mieltä on ollut kautta aikain ylijohtaja Juhana Vartiainen.
Molempien kohdalla motiivi lienee selvä. Maahanmuutto ei paranna työllisyysastetta, vaikka he muuta väittävät. Kantasuomalaisten työllisyysaste on noin 70 % ja maahanmuuttajien kohdalla se on noin 50 %. Lisäämällä maahanmuuttoa työllisyysaste ei parane, vaan päinvastoin. Puolet maahanmuuttajista, jotka jäävät työvoiman ulkopuolelle, tulevat Suomelle todella kalliiksi.
Motiivi on siis joku muu. En itse keksi muuta motiivia kuin halpatyövoima. Palkkojen on joustettava, jos tuomme Suomeen valtavan määrän ihmisiä, joista edes puolet suostuu tekemään jotain kahdeksalla eurolla tunnissa. Yhteiskunta antaa asumislisät päälle, jos ja kun tuo ei kata elämisen kustannuksia. Tämäkin on väärin. Sosiaaliturvaa tulisi muuttaa asumisperusteisesta kansalaisuusperusteiseksi.
Suomessa on helposti 400 000 työtöntä, kun lasketaan mukaan kaikki työvoimapoliittisissa toimenpiteissä mukana olevat työttömät. EVA:n mukaan heille ei kuitenkaan ole käyttöä. He ovat liian vanhoja, liian nuoria tai muuten vaan – liian kalliita.
Suomi ei tällä hetkellä tarvitse yhtään maahanmuuttajaa. Näin on, jos tarkastelemme asiaa puhtaasti tarvenäkökulmasta. Juuri tarveharkinnan, eli suomalaisen edun, tulisikin olla ainoa punnittava asia maahantuloa tarkasteltaessa.
Ajoittain tarvetta maahantulolle on ollut. Muistan salolaisena, kun Nokian menestyksen ollessa holtitonta luokkaa, piti insinöörejä ym. kuskata maailman ääristä, koska pienen kansan erityisosaajat loppuivat kesken. Nämä insinöörit kuittasivat hyvät liksat, tekivät työnsä ja lähtivät, kun työ oli valmis. Tässä ei ole mitään väärää. Nyt tilanne on kuitenkin aivan toinen. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan juuri korkeasti koulutetuilla on vaikeaa saada työtä.
Työperäisen maahanmuuton tarve perustuu siis joidenkin tarpeelle laskea palkkatasoa. Vaikka kannatan tietyissä tapauksissa paikallista sopimista, en näe Suomen palkkatasoa ongelmana, vaan verotusta ja sivukuluja. Palkat eivät ole Ruotsissa yhtään sen pienemmät, mutta esim. keskiluokka, joka viulut maksaa, saa paljon enemmän käteen. Tämä on ongelma.
Humanitäärisestä maahanmuutosta ja pakolaiskiintiöstä en puhu sen enempää. On selvää, ettei niitä(kään) tarvita. Ihmisten siirtely siirtelee ongelmia.
Tekstin aiheet:
NEEKERI. NEEKERINEEKERINEEKERI.NEEKERI.NEKKERI.NEGGER. :DDDDXDDD
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Miten tuohon kohkaukseen pitäisi vastata? Eräs vastavoima, jolla on myöskin valvottavaa, on AY-liike. Ihmeesti vaan nukkuu? Onko sittenkin poliittiset kytkökset SDP:hen rakkaammat kuin jäsenistön etu??
Johan tuon näkee se Sokeareettakin , mikä EVA:n pelko on: Työvoimatarjonnan pienikin supistuminen. Saavutetulle edulle, vapaalle mellastamiselle uhkaa tulla rajoitteita, on uhka jota on torjuttava.
Aivan samaa sarjaa ovat Stubin puheen paikallisesta sopimisesta. Paikallisesti voidaan sopia HUONOMMISTA TYÖEHDOISTA, jos ei sovita toimitaan yleisillä. (Isompi teksti on kirjoittajan selvennys)
Eli kampanja on käynnissä, monet Kokoomusta äänestävät kuvittelevat, ei koske meitä. Valitettavasti olen eri mieltä, katsokaa nokkaanne pidemmälle!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Järkevät ajatukset Heikiltä.
Onkin pettymys että suomen kanssa ei tajua valtamedian ja poliittisen eliitin pyrkimyksiä romuttaa lopullisesti Suomen valtiota.
Sama juttu toistuu joka vaaleissa: valehtelevät agitaattorit saavat hyväuskoinen kansa äänestämään kepua, demareita yms.
Kepu pettää aina!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Heikki, lukusi ovat hieman epätarkkoja, puhut ”helposti 400 000 työttömästä”, kun oikea luku on 480 000.
Olet oikeammassa kuin luulitkaan.
”Kuitenkin jos halutaan selvittää, miten suuri taakka vajaatyöllisyydestä koituu sosiaaliturvajärjestelmille, on järkevää seurata työvoimahallinnon tilastoja. Ne ovat myös alueellisesti tarkempia, kuin otokseen pohjautuva työvoimatutkimus.” lähde: tilastokoulu.fi
”Joulukuussa 363 300 työtöntä työnhakijaa
Työ ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa yhteensä
363 300 työtöntä työnhakijaa. Se on 33 400 enemmän kuin
vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä
lisääntyi edellisestä kuusta 36 800:lla. Tiedot ilmenevät työ ja
elinkeinoministeriön Työnvälitystilastosta.”
”Laajan työttömyyden eli työttömien työnhakijoiden ja palveluissa olleiden
yhteismäärä oli joulukuun lopussa 480 000. Se on 38 500 enemmän
kuin vuotta aikaisemmin. Laajan työttömyyden kasvu johtui lähinnä
työttömien työnhakijoiden määrän lisääntymisestä.”
lähde: tem.fi työllisyyskatsaus joulukuu 2014
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti