Vasemmistoliitto esittää uudessa tavoiteohjelmassaan seuraavaa:

”Kansallismielisyyden ja äärioikeiston nousu ympäri Eurooppaa torjutaan johdonmukaisella vasemmistolaisella politiikalla.”

Vaikka todennäköisesti olen eri mieltä vasemmiston kanssa äärioikeiston määritelmästä, ensimmäisen kohdan ymmärrän. Kaikkien ääriliikkeiden torjuminen on tärkeää yleisen turvallisuuden kannalta. Mutta asia, mitä en ymmärrä alkuunkaan on tarve ”torjua kansallismielisyys”!

Miten voi kansallismielisyys olla niin negatiivinen asia, että pitää torjua? Onko siis kaikki ylpeys omasta kotimaasta sellaista syntiä vasemmistolle, että se pitää saada poistettua. Entä ihmiset, jotka ovat ylpeitä suomalaisuudesta ja suomalaisesta kulttuurista, ovatko he kaikki ”ääri-ihmisiä”, joiden ajatukset tulee tuhota? 

Kansallismielisyys on parhaimmillaan yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä, joka antaa ihmiselle voimaa ja uskoa jokapäiväiseen elämään. Se on parhaimmillaan sitä, kun poliittisia ääripäitä edustavat ihmiset pukevat maajoukkueen fanipaidan päälle ja menevät halliin yhdessä laulamaan Saravon Pekkaa. Tai sitä, kun ihminen valitsee kotimaisen tuotteen ruokakaupasta ulkomaisen sijaan, koska hän haluaa tukea suomalaista työtä ja yrittäjyyttä.

En väitä, etteikö olisi olemassa ihmisiä, jotka käyttävät kansallismielisyyttä väärin omien sairaiden tarkoitusperiensä ajamiseen. Mutta tekeekö tämä kansallismielisyydestä syntiä, mikä pitää torjua? No ei todellakaan tee!

Mikä on sitten isänmaan merkitys vasemmistolle, jää jokaisen itse tulkittavaksi.