Suomen alkutuotannolla menee selvästi muita aloja huonommin, ja tuottajien tunne tulonjaon epäoikeudenmukaisuudesta on vahva. Viljelijäväestö on alkanut heräillä siihen tosiasiaan, että keskustan politiikka ei käytännössä eroa vihreitten politiikasta. Vihreät vain tuovat tavoitteensa suoremmin esille. Monet identiteettisyistä aiemmin keskustaa äänestäneet maanviljelijät ja maaseudun asukkaat ovat alkaneet tutkailla, olisiko perussuomalaisilla parempaa tarjottavaa.

Suomalainen ruoka on perussuomalaisille yhteinen, kansaamme yhdistävä asia. Sen lisäksi että ruoka antaa energiaa, se on osa suomalaisuutta ja paikallista identiteettiä. Suomessa tuotettu ruoka on kansakuntamme vastuullisuutta korostavan arvopohjan mukaisesti turvallisesti tuotettua. Se tuo turvaa myös poikkeusoloissa. Suomessa tarvitaan kaiken kokoisia maatiloja. Suomalainen ruoka luo työtä ja hyvinvointia, vaurauttakin. Se olisi ihannetila. Kansallinen visio, tavoitteiden asettaminen ja kehitystyö on vielä tekemättä.

Pian päättyvä, Suomen kurjuuttamisessa kunnostautunut hallitus on jättänyt jälkeensä yhden hyvän asian: Sipilän toimeksiantona teetetty raportti ”Uusi alku, maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino” (Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2019:3). Sen tekijä Reijo Karhinen on selvityksessään pyrkinyt riippumattomuuteen. Nostan tähän joitain keskeisiä kohtia Karhisen raportista.

Peltojen kasvukunto on keskeinen tekijä tuottavuudessa. Peltojen hyvinkin korkeat vuokrat yllättivät raportin tekijän. Ruokaketjumme tarvitsee enemmän yhteistyötä ja yhteistä tahtotilaa koko ketjun osalta. Ruokaketju ilman kannattavaa alkutuotantoa ei toimi. Myös alkutuottajan on voitava menestyä taloudellisesti. On siirryttävä perinteisestä tuotantolähtöisyydestä tulos- ja kysyntälähtöisyyteen. Viranomaisten on muututtava valvojista mahdollistajiksi. Valvonnan painopistettä on ohjattava enemmän käytännön toimenpiteisiin, joilla parannetaan maataloustuotannon kannattavuutta. Kansalaiskeskustelussa on jopa esitetty Maaseutuviraston valvojien siirtämistä vanhustenhoitoon, jossa kotieläintiloja vastaavalla millintarkalla valvonnalla ja sanktioilla voitaisiin saada vanhuksille parannuksia aikaan!

Liikkeenjohdollista ja talousosaamista tiloilla tarvitaan kipeästi. Sekä myös laadukkaampaa nykyaika- ja tulevaisuuslähtöistä neuvontaa. Tuottajien on itse vahvistettava sekä omistajaohjaustaan että yhdessä omistamansa teollisuuden neuvotteluvoimaa suhteessa keskittyneeseen kauppaan. Keskittynyt päivittäistavarakauppa on saatava tiedostamaan vastuunsa suomalaisen ruuantuotannon kannattavuudesta. Ei ole hiventäkään reiluutta siinä, että kauppa asettaa alkuperältään epämääräiset tuontituotteet suomalaisen laadukkaan ja huippuvalvotun tuotteen kanssa rinnakkain. Tuontituotteet, jotka eivät täytä suomalaisia vaatimuksia turvallisuuden, jäljitettävyyden ja eläinten olosuhteiden puolesta, olisi sijoitettava kaupassa tunnistettavasti erilleen. Tuottajille ongelmalliseksi kaupan keinottelun muodoksi on osoittautunut myös kaupan omien private label-tuotteiden yleistyminen.

Suomessa kauppa on hyvin keskittynyttä. Maailmanlaajuisesti on äärimmäisen harvinainen tilanne, että kahdella suurimmalla ruokakaupan toimijalla on yhdessä maassa yli 80%:n markkinaosuus. Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) suosiollisella tuella. Päivittäistavarakaupan hallitseviin toimijoihin kohdistuukin alkutuottajilta paljon kritiikkiä. Kauppatapoihin toivotaan reiluutusta. Vastapainoksi kaupan erittäin vahvaan neuvotteluasemaan kaivataan uudenlaista avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja reilua kumppanuutta usein suurimman työn tekeviin alkutuottajiin.

Määräävässä markkina-asemassa olevalla Valiolla on KKV:n päätöksellä ollut jo lähes 20 vuotta velvoite myydä maitoa omakustannushintaan kilpailijoilleen. Tällä perusteella KKV:n olisi syytä edellyttää myös päivittäistavarakaupan kahden suuren toimijan myyvän sisäisillä hinnoilla pienille toimijoille, esim. pikku kauppiaille.

Nyt tämän raportin paras anti on vietävä ripeästi käytäntöön. Ei ole varaa viivytellä – joka päivä meidän on syötävä. Perussuomalaiset eivät pelkää tarttua toimeen tälläkään saralla maamme uudistustyössä.

Eliisa Panttila
maatalouslomittaja
eduskuntavaaliehdokas