Yllätyksekseni eduskunta hyväksyi tällä viikolla hallituksen esityksen oppivelvollisuuden laajentamisesta 18 ikävuoteen saakka. Tämän seurauksena jokainen peruskoulun päättävä nuori velvoitetaan toisen asteen koulutukseen. Sekä koulutus että oppimateriaalit ovat nuorelle maksuttomia kuin myös koulumatkat tietyin edellytyksin. Oppimateriaalien ja matkojen maksuttomuus jatkuu sen vuoden loppuun, jolloin nuori täyttää 20 vuotta. Oppilashuoltoa ja -ohjausta lisätään. Ensimmäinen vaihe tulee voimaan jo ensi elokuussa. Uudistus on suuri, rakenteellinen ja kallis. Sen tarkoituksena on ehkäistä syrjäytymistä sekä vahvistaa nuorten työllistymistä.

Ongelmakohtia

Mekaaninen oppivelvollisuuden laajentamisen lakipaketti ei ratkaise syrjäytymistä tai työllistymistä sellaisenaan. Huonoon suuntaan johtava kierre ja syrjäytymisen juurisyyt alkavat haavoittuvassa asemassa olevilla nuorilla usein jo ennen toiselle asteelle siirtymistä. Eikä toisella asteella paikata peruskoulun aikana syntynyttä osaamisvajetta. Nuoren on saatava todellista tukea riittävän varhain. Tähän vetoavat myös opettajajärjestöt lausunnossaan (OAJ 30.10.2020). Syrjäytymisen uhkaan voitaisiin tehostetusti panostaa oikea-aikaisella tukiopetuksella tai sosiaalipuolen ja mielenterveyden palveluilla sen mukaan, mikä on ongelma. Psykologiliiton tiedotteessa kirjoitetaan kouluista ja oppilaitoksista puuttuvan yhteensä noin 500 psykologia, mikä määrä perustuu lakiin (Suomen Psykologiliiton tiedote 9.12.2019).

Tavallisesti nuori kyllä hakeutuu toisen asteen koulutukseen ilman sen kummempaa vääntöä. Jos taas koulu ei ole sujunut hyvin aikaisemminkaan, niin kuinka ihmeessä se menisi paremmin pakottamalla. Kuinka hyvät oppimistulokset saavutetaan koulua vihaavien nuorten kohdalla, jotka laitetaan kituuttamaan koulunpenkillä täysi-ikäiseksi asti. Koulu ei saa olla paikka, johon tietyt oppilaat pakotetaan kuin säilöön chillailemaan, ja kun ei vaan kiinnosta, niin keskitytään muiden oppilaiden kiusaamiseen. Espoon ”Talousarvio 2021 sekä suunnitelma” -julkaisussa lukee, että luokkakokoja tullaan suurentamaan. Miten nämä seikat vaikuttavat opettajien työhön?

Hinnannousu Espoon harteille

Kuntien talous on kuralla, se tiedetään. Uudistuksen hinnaksi on arvioitu 150 miljoonaa euroa vuodessa, mutta se ei Kuntaliiton (28.5.2020) ja OAJ:n (9.11.2020) lausuntojen mukaisesti tule riittämään. Tämä tarkoittaa, että sen lisäksi, että Espoo joutuu toimeenpanemaan tämän uudistuksen, se joutuu myös maksamaan lisäkulut. Kunta vastaa oppitarvikkeiden kuten kirjojen kustannuksista. Oppitarvikkeiden maksuttomuus oppilaalle ei ole täysin perusteltua, koska suuri osa perheistä kykenee kustantamaan lastensa oppitarvikkeet. Lisäksi toimeentulotuen piiriin kuuluvilla vähävaraisilla perheillä on jo nyt mahdollisuus hakea toimeentulotukea lastensa opiskelukustannuksiin.

Lopuksi

Koulutusasiat näyttäisivät olevan eri hallitusten intohimon kohde. Siinä missä Sipilän hallitus leikkasi koulutuksesta, Marinin hallitus satsaa siihen ehkä liikaakin aikana, jolloin valtiomme velkaantuu nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Seuraava hallitus varmaan taas joutuu leikkaamaan koulutuksesta huonon taloudellisen tilanteen takia. Koulutukseenkin olisi hyvä saada pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta. Koulutuksen on jatkossakin oltava mahdollista myös silloin, kun motivaatio on kohdallaan – vaikkapa muutamaa vuotta myöhemmin nuoren elämässä. Kaikki eivät ole pulpetissa viihtyvää ja kirjoihin keskittyvää tyyppiä. Monelle sopiva oppisopimuskoulutus -malli meillä jo on! Jos taas jotain muutetaan, voisiko seuraava hallitus kehitellä esimerkiksi mestari-kisälli-oppipoika -mallia Suomessa? 

Päätös lakipaketista on tehty ja sen mukaan eletään. Toivon sille tietenkin onnistumista nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ja työllistymisessä, niin ettei uudistus kutistu työttömyyslukuja kaunistavaksi toimenpiteeksi, josta hallituksen työtä arvioidaan, kun nuoret ovat opiskelemassa eivätkä työttömyyskortistossa. Uudistus ei saa myöskään tarkoittaa sitä, että ammattiopiskelijoita päästetään entistä helpommin läpi ilman riittävää ammatti- tai kielitaitoa. Oppilaitoksillehan jaetaan rahaa valmistuneiden määrän mukaan.

Valtionosuuksien on riitettävä tämän uudistuksen toteuttamiseen. Tällä tietämällä se on noin 200 euroa per oppilas. Riittäneekö?