Helsingin Sanomat julkaisi eilen (15.12.2020) pitkän artikkelin rakkaasta Espoostamme otsikolla ”Espoossa on nyt pelko, että se on muuttumassa Vantaaksi” – Asukkaat pakenevat Espoosta ennätyksellistä tahtia, tutkijatkin yllättyivät. Kuluvana vuonna 2020 kaupunkiin on muuttanut yhtä paljon asukkaita kuin aikaisemminkin, mutta noin tuhat on muuttanut pois aikaisempaa enemmän. Tutkijat eivät tässä vaiheessa osaa kertoa poismuuton syytä. Ilmaan jääkin enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. 

Metsäisestä Espoostako pois luonnon perässä?

Muuttajien mukana Espoosta lähtee verotuloja, koska juuri poismuuttajat näyttäisivät olevan toivottuja nettoveronmaksajia. Espoosta muutetaan etenkin Kirkkonummelle ja muihin ympäryskuntiin. 

Artikkelin perhe Niittykummusta muutti Kirkkonummelle, koska he kaipasivat luonnon keskelle hieman erilleen muista. Tuntuu nurinkuriselta, että metsäisestä Espoosta on muutettava muualle luonnon perässä. Eikö maa-alaltaan laaja Espoo enää tarjoa rauhaa ja väljyyttä, vaikka hehtaareja riittää. Mitä muita syitä lähtemiseen voi olla?

Kaavoitus vaikuttaa viihtyvyyteen

Pientalotonteista on kova kysyntä Espoossa. Kaupungin tulee kaavoittaa pientalotontteja enemmän sekä uusille alueille että täydennysrakentamisen yhteydessä. Pohjois- ja Keski-Espoossa on arvosteltu sitä, että pientaloille on varattu liian vähän tontteja. Kun kysyntä nousee tarjontaa suuremmaksi, tonttien hinnat karkaavat käsistä. Täydennysrakentamista tehdään yltiöpäisesti ahneen korkeilla kerrostaloilla. Monet eivät pidä nykykaavoituksen liian korkeista kerrostaloista. Eräät puhuvat jo kantaespoolaisten paosta.

Keitä Espooseen muuttaa?

Espooseen muuttaa enenevästi vieraskielisiä. Tilastokeskuksen vuoden 2020 tietojen mukaan Espoon väkiluvusta vieraskielisiä oli 19 prosenttia, mikä on korkein luku Vantaan jälkeen. Korkeakoulutetut erityisosaajat ovat tervetulleita Espooseen tekemään työtä ja maksamaan veroja. Usein ulkomainen muuttoliike tulee kuitenkin ns. matalapalkka-aloille tai pakolaisina. Liian huonoa palkkaa on jatkettava tuin. Espoo kustantaa tulijoille perheineen myös mittavat palvelut asumisesta sairaanhoitoon. Hintalappu on tyrmäävä.

Espoolaisten jalanjäljet

Millä prosenttiosuudella asukkaiden viihtyvyyttä ja toiveita kuunnellaan Espoossa? Tiivistä kaavoitusta ajavat hiilijalanjälkien viherhumppaajat, riittäisikö hidas valssi? Ei liian nopeaa kasvua, vaan hallittua kasvua. Asuinmukavuus tuo nettoveronmaksajia.

Espoon verotulot eivät kasva samassa suhteeessa tänne muuttavien määrän kanssa. Uudet asukkaat tiivistyvät korkeiden kerrostalojen eriytyville alueille. Samaan aikaan artikkelissa mainitut tuhat espoolaista nettoveronmaksajaa vastaavat omilla jalanjäljillään – ja ne kulkevat väljemmin kaavoitettujen kuntien alueille. 

Kirkkonummelaisia emme ole, vantaalaisiksi emme halua tulla – säilyttäkäämme siis Espoo.