Korkeat kerrostalot tiivistyvät uudisalueiksi tai täydentävät jo olevaa. Espoon viihtyisien asuinalueiden kasvot muuttuvat kotikaupungista joksikin vieraaksi. Voimmeko katsoa vain vierestä omaleimaisten alueiden kuten Olarin tai Tapiolan menettäessä luonteensa ja kodikkuutensa?

Kiviruukin kaavoitusta seuranneet omakotiasujat ovat saaneet kauhistella ehdotusta rakentaa jopa 16-kerroksisia betonitaloja omakotitalojen viereen.

Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavasta on väännetty vuosikausia. Asia on nytkähtänyt eteenpäin. Alueelle suunnitellaan kahta raideasemaakin suurine rakennuskantoineen. Kaavan vuoksi osa espoolaisista pohtii jo muuttoa pois.

Kun nykyinen katoaa, paluuta ei ole. Rakennetun elinympäristön muutos jää paikalleen pysyvästi. Silti kaavoitusta tehdään poikkoillen ja sen ajurit voivat olla aivan muut kuin asukkaiden tarve ja viihtyvyys.

Kaavoitus ohjaa minkälaisia asukkaita Espoo houkuttelee

Rahanmaksimoinnilla ei saa rakennuttaa liian korkeita taloja ja tuhota jo olevaa.

Kaavoituksella vaikutetaan siihen, keitä Espoosta muuttaa pois ja minkälaisia naapureita haluamme kotikulmillemme.

Kaavoittamalla yrityksille sopivia tontteja lisätään Espooseen yritystoimintaa.

MAL-sopimuksen varjollakaan ei tarvitse rakennuttaa liian tiheästi. Espoossa riittää maa-alaa viihtyisään rakentamiseen.

Rivitalot ja townhouse-tyyppiset talot sopivat parhaiten omakotitalovaltaisten alueiden naapuriin. Espoon Kauklahti on kaunis esimerkki suhteellisen tiiviistä, mutta viihtyisästä pientalorakentamisesta. Lähipalveluiden on kuitenkin säilyttävä Kauklahdessakin. 

Asukkaiden toiveet huomioon

Suuria ja tiiviitä kerrostalokeskittymiä perustellaan pienellä hiilijalanjäljellä ja edullisuudella. Millä prosenttiosuudella asukkaiden viihtyvyyttä ja toiveita kuunnellaan Espoossa? Liian tiiviistä rakentamisesta on luovuttava.

Jo suunnitteluvaiheessa on huomioitava myös pysäköintipaikkojen riittävyys, niitä nyt vaan tarvitaan. Kaikki pysäköintipaikat eivät myöskään saa olla maksullisia.  

Pientalotontteja on kaavoitettava nykyistä enemmän, koska niille on kova kysyntä.

Asukkaita ei vain kuunnella vaan heidän aloitteensa on oltava osa päätöksentekoa

Kaupunkisuunnittelukeskuksen mukaan noin joka viidennestä asemakaavamuutoksesta valitetaan. Valitukset lähtevät usein hallinto-oikeuteen vasta valtuustokäsittelyn jälkeen.

Jo suunnitteluvaiheessa on järjestettävä tilaisuuksia, joissa alueen asukkaat saavat vaikuttaa kotikulmiensa kaavoitukseen. Asukkaita ei tule vain kuunnella, vaan heidät tulee ottaa mukaan päätöksentekoon.

Ruohonjuuritason yhteistoiminta vähentää valituksia ja säästää näin rahaa.

Kun kansalaisvaikuttamisesta muodostuu luonteva toimintatapa, asukkaat pysyvät tyytyväisinä ja päätöksenteosta tulee läpinäkyvää ja avointa.

Asukkaitaan vartenhan Espoo on. Vuoropuhelun kanavat ja rakenteet on pidettävä kunnossa. Nyt on toimittava sen eteen!