Kävinpä tässä erilaisessa mielenosoituksessa. Oli harvinaisen rento meininki, turvallista ja paikalle saapuneet poliitikot tarjosivat sivelivät mielenosoittajia kermalla ja hunajalla.

Ainakin sanallisesti.

Kyse oli tänään 19.11. klo. 13.30 alkaneesta poliisien ja pelastusalan ammattilaisten mielenosoituksesta. Ajattelin osallistua sillä huoli poliisien ja pelastusalan ihmisten riittämisestä on yleinen huoli kansalaisten keskuudessa. Tässä muutama huomio.

Ensiksi, valtion ja kansalaisten turvallisuudesta huolehtivien naisten ja miesten tulo barrikaadeille on harvinaista. Etenkin meillä. Meillä esivalta on pyhä ja sen miekkaa kantavien naisten ja miesten kunniana on ollut palvella mukisematta.

**

Nyt mitta oli kuitenkin täynnä.

Nykyinen hallitus on jallittanut ja supistanut näitä instituutioita niin, että kansalaisten turvallisuus ja henki on vaakalaudalla. Maaseudulla poliisi on harvinainen näky! Virkakoneistoon on luotu myös ”herrapoliisien” esimiesluokka, jonka palkkausta on korotettu ja on jätetty tavalliset poliisit oman onnensa nojaan.  Asiat on hoidettu suomeksi sanottu kurjasti! Eivät nämä ihmiset olisi muuten tulleet Helsingin Senaatintorille.

Toiseksi – poliitikot annostelivat poliiseille lähinnä laimeaa ällöpuhetta.

Huvittavinta oli se, että Senaatintorille tultiin hieman ylimielisinä, puhelaput kourassa. Hallituksen politrukeilla näytti kerrottavana kaksi konkreettista asiaa: 1) minä olen poliisin kaveri, tytär, poika, tuttava ja sukulainen. Yhteyksiä etsittiin kovasti: kas kun eivät poliitikot todenneet että kumminkaima tahi peräti ruunanvarsan kummi. 2) Minä niin tykkään teistä ja te olette kivoja.  

Kolmantena sanomattomana asiana olisi ollut se, että 3) emme antaneet teille rahaa.

Sitä ei sanottu. Siitä vaiettiin.

**

Jotenkin sen epäaitouden vaistosi.  Paikalle tulleet poliisit ja pelastusalan ammattilaiset näkivät kaiken lävitse. Tietenkin. He ovat ammattilaisia ja joutuvat kohtamaan höpöpuhetta päivästä päivään. Luulivatko nämä poliitikot todella että yleisluontoiset ”hyvä-pojat” puheet riittävät? Luuliko ministeri Räsänen, että se laupias hymyily auttaa?  Ei ole ihme, että kansalaiset luottavat poliisiin mutta poliitikot ovat siellä arvostuksen häntäpäässä.

Ministeri Räsäsen olisi vain pitänyt rehellisesti pyytää anteeksi ja sanoa, että en osannut enkä kyennyt pitämään poliisien puolia budjetissa. Hänen olisi pitänyt ainoastaan todeta, että rahat olivat loppu ja ylimääräiset fyrkat pantiin Kreikkaan ja hassattiin hallituksen alkuaikoina ihan omaa ymmärtämättömyyttä. Olisi pitänyt antaa fyrkkaa omille poliiseille mutta rahat dumpattiin Saksan ja Ranskan pankeille.

Näin ei käynyt. Poliiseille laskettiin poliittista palturia.

Ja poliisit ymmärsivät sen hienosti. He ovat pelastusalan ihmisten kanssa ammattilaisia. Heitä ei voi huijata.

Arto Luukkanen

Järvenpää